tiistai 26. helmikuuta 2019

bell hooks: Rakkaus muuttaa kaiken


"Ei siis ihme, että olemme kansakunta, jonka kansalaisista suurin osa kuvaa olevansa uskonnollisia ja vakuuttaa uskovansa rakkauden jumalalliseen voimaan ja siltikään emme osaa kollektiivisesti omaksua rakkauden etiikkaa ja toimia sen mukaan. Tämä tulee erityisen selvästi ilmi silloin, kun täytyisi tukea radikaalia muutosta."

Mitä on rakkaus? Tähän kysymykseen etsii vastausta bell hooks, yksi amerikkalaisen nykyfeminismin tunnetuimmista ajattelijoista. Rakkaus oli kiinnostanut ja mietityttänyt hooksia jo pitkään, mutta hän oli huomannut, että siitä oli vaikea keskustella ihmisten kanssa, eikä kirjallisuudestakaan löytynyt kovin paljon tyydyttäviä määritelmiä rakkaudelle. Niinpä hän päätti itse kirjoittaa aiheesta.

Hooksin kirjan kiinnostavimmat ajatukset ovat se, että rakkaus täytyy määritellä, ja että rakkaus on tunteen sijaan tekoja. Rakkauden määritteleminen on tärkeää, koska jos vain kuvittelemme tietävämme, mitä rakkaus on, saatamme esimerkiksi pysyä rakkaudettomissa suhteissa, joiden kuvittelemme olevan rakastavia. Jos teemme itsellemme selväksi, mitä rakkaus mielestämme on, voimme peilata todellisen elämän suhteitamme käsitykseemme rakkaudesta. Rakkauden määritelmästä kannattaa myös keskustella muiden ihmisten kanssa, eikä olettaa että muut määrittelevät rakkauden samalla tavalla kuin me itse.

Rakkaus on verbi, ei substantiivi, kirjoittaa hooks. Tällä hän viittaa siihen, että rakkautta mitataan tekojen kautta. Rakkauteen eivät kuulu itsekkäät teot, laiminlyönti tai väkivalta, ja kuitenkin me usein hyväksymme nämä asiat osaksi ihmissuhteitamme, koska olemme oppineet ajattelemaan rakkautta vain tunteen kautta. Rakkauden tunne ikään kuin hyvittää teot, jotka eivät kuulu rakkauteen. Pelkkä tunne ei hooksin mukaan riitä, vaan rakkauden tulee olla aktiivisia tekoja ja valintoja.

Hooks ei kirjoita vain romanttisesta rakkaudesta, vaan hän ulottaa rakkauden teoriansa paitsi kaikkiin ihmisten välisiin suhteisiin, myös laajemmin yhteiskuntaan, hengelliseen rakkauteen ja siihen, kuinka suhtaudumme asioihin. Rakkaudettomassa yhteiskunnassa vallitsevat itsekkyys, oman edun tavoittelu ja valheellisuus. Jos yhteiskunta olisi aidosti sitoutunut rakkauteen, se asettaisi hooksin mukaan yhteisen edun, toisten auttamisen ja vastuullisuuden etusijalle. Ja koska rakkaus on tekoja, rakkaudellinen yhteiskunta toteuttaisi näitä arvoja myös käytännössä.

Rakkaus muuttaa kaiken on ensimmäinen hooksilta lukemani kokonainen kirja. Olen opiskeluaikoina lukenut hooksilta yksittäisiä esseitä, ja muistan pitäneeni niistä. Rakkaus muuttaa kaiken ei sen sijaan kiinnostavista ajatuksista huolimatta täysin vakuuttanut minua. Kirjasta jäi hiukan kepoinen vaikutelma – siinä oli vähän liikaa self help -kirjallisuuden kaikuja minun makuuni. Ajatuksia ja väittämiä ei kirjassa juurikaan perustella, vaan niitä enemmänkin tiputellaan lukijan eteen. Myös hooksin feminismi tuntuu jossain määrin vanhanaikaiselta: sukupuolten väliset erot ovat vahvoja hooksin ajatuksissa vaikka toki hooks selittää erot yhteiskunnallisilla syillä ja opituilla ajattelumalleilla eikä luonnonlaeilla.

Rakkaus muuttaa kaiken oli joka tapauksessa kiinnostavaa luettavaa, vaikka kaikki sen tarjoamat ajatukset eivät kovin painavia olleetkaan. Ja kuten hooks itsekin toteaa, rakkauden määrittelemistä ei saisi jättää vain populaarikulttuurin tehtäväksi. Se, että yhteiskunnalliset vaikuttajat, korkeakulttuurin edustajat ja filosofit käsittelevät rakkautta vakavasti otettavana teemana, on jo itsessään radikaali teko ja kannanotto rakkauden puolesta.

Osallistun kirjalla Joka päivä on naisten päivä -klassikkohaasteeseen. Vaikka suomennos on ilmestynyt vasta pari vuotta sitten, on kirja jo melkein 20 vuotta vanha, ja lisäksi hooks on itsessään sellainen klassikko, että kirjankin voi mielestäni klassikoksi lukea.

Kirjasta ovat kirjoittaneet myös Anna Pöysä, helmisaukko ja Aurora Lemma.

bell hooks: Rakkaus muuttaa kaiken (All About Love. New Visions, 2000)
Suom. Elina Halttunen-Riikonen
Kansi. Camilla Pentti
niin & näin, 2016

4 kommenttia:

  1. Mulla taitaa parhaillaan olla tämä kirja varauksessa. Aikanaan innostuin hooksin ajattelusta paljon ja esim. se hänen valkoiset miehet, valkoiset naiset, mustat miehet, mustat naiset - jaottelunsa oli tosi avaava. Tosin nykyajassa se ei enää ole riittävä, mutta sitä voi täydentää. Tuo mitä kirjoitat, että on vahvasti esillä binaariset sukupuolipositiot ei kuulosta kovin lupaavalta, mutta haluan joka tapauksessa tämän kirjan lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hooksin kirjoitukset olivat minulle varmaan ensimmäisiä tekstejä, joissa feminismiä käsiteltiin rotukysymyksen näkökulmasta, ja ne olivat todella silmiä avaavia silloin aikoinaan.

      Kyllä suosittelen tämän lukemista, vaikka jonkin verran kirjaa kritisoinkin, ihan jo hooksin takia tämä on kiinnostava. Ajatukset eivät ehkä ole ihan tämän päivän feminismiä, mutta onhan kirjakin jo parikymmentä vuotta vanha. Enemmän ehkä häiritsi paikoitellen löysä argumentointi, mutta mukana on tosiaan myös hienoja ajatuksia.

      Poista
  2. Ehdin jo innostua bloggauksesi alun perusteella, mutta lopussa into jo laimeni. Sääli, jos väitteet on jätetty perustelematta. Mahtaisiko Liv Strömquistin Prinssi Charlesin rakkaus olla jossain määrin nykyaikaisempi (?) pari tälle teokselle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua tosiaan vähän häiritsi hooksin tyyli heitellä näkemyksiään aika kevein perustein. Mutta oli tämä silti mielenkiintoinen, ja hienoa että hooksia yleensäkin suomennetaan. Strömquistin kirjaa en ole lukenut, mutta se kiinnostaa!

      Poista