Kahdeskymmenes kysymys kirjahaasteessa koskee parasta rakkaustarinaa. Rakkaustarinoista keskusteltiin ystävänpäivän tienoilla mm. Katjan blogissa, ja nimesin silloin suosikkirakkaustarinakseni Väinö Linnan Akselin ja Elinan. Eikä mielipiteeni ole tuosta muuttunut. Eli lainaan itseäni: Akseli ja Elina on rakkaustarinoista paras koska "se on sekä romanttinen että realistinen, niin aito kuvaus rakkaudesta. Ja mikä parasta, siinä ei kuvata vain rakastumista vaan myös rakkautta, koko elämän kestävää liittoa, yhteenkasvamista ja tunteiden syvenemistä. Säröjä ja sirpaleita unohtamatta."
***
Musiikkihaasteen puolella käsitellään vihaa. Eli mitä kappaletta kuuntelen vihaisena. No, vihaisenahan parasta terapiaa on lähteä kävelylle ja kuunnella askelten tahdittajana henkilökohtaisia voimabiisejä. Kuten vaikkapa Manicsien Fasteria.
Meillä on yhteinen suosikkirakkaustarina, niin kuin jo Katjalla kävi ilmi. Rakastuminen on siinä kuvattu jotenkin niin aidon rehellisesti ja herkästi, että lähes aina lukiessa liikuttuu. Aitouden voi kokea myös kun rakastuminen muuttuu rakkaudeksi ja arkipäiväksi, välillä hyvin vaikeaksikin.
VastaaPoistaMSP on myös hyvä.
Minäkin liikutun aina tietyissä kohdissa. Esimerkiksi kun vastarakastuneet kävelevät keväisellä tiellä ja tönivät toisiaan yrittäen saada toisen horjahtamaan lumihankeen. Eikä se tunnu jäyhästä Akselistakaan yhtään lapselliselta :) Mutta ehkä vielä parempaa on tosiaan se, kuinka alun hurman jälkeen rakkaus syvenee ja tiedetään jo puolesta sanasta mitä toinen ajattelee. Ja selvitään niistä kaikista vaikeuksistakin.
PoistaMSP on minulle sellainen elämää suurempi bändi johon liittyy paljon muistoja ja henkilökohtaisia fiiliksiä.
Oi, mahtava biisivalinta!
VastaaPoista:) Yksi elämää suuremman bändin elämää suuremmista kappaleista.
Poista