sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Marmeladia ja proosaa: Anna Kortelainen ja Ei kenenkään maassa

Osallistuin eilen Tammen toista kertaa järjestämään Marmeladia ja Proosaa -tapahtumaan Akateemisessa kirjakaupassa. Tapahtuman ideana on esitellä lukijoille uutuuskirja pienen aamupalan merkeissä, ja tällä kertaa esittelyvuorossa oli tutkija Anna Kortelaisen esikoisromaani Ei kenenkään maassa. Paikalle oli tälläkin kertaa kutsuttu kirjabloggareita ja Akateemisen kirjakaupan lukupiiriläisiä, ja melko iso joukko meitä olikin kokoontunut kirjakaupan Sillanpää-kabinettiin, jossa tarjolla oli teetä, kahvia, croissantteja ja luonnollisesti myös sitä marmeladia.

Lämminhenkisessä tapahtumassa Kortelaista haastatteli ensin Tammen markkinoinnin edustaja, jonka jälkeen meillä lukijoilla oli mahdollisuus esittää omia kysymyksiämme kirjailijalle. Kaikki, jotka ovat seuranneet Kortelaista esimerkiksi Ylen Kymmenen kirjaa -sarjassa tietävät varmasti, että hän on erinomainen esiintyjä, ja saman saattoi nyt todistaa myös livenä. Kortelainen hurmasi ainakin minut lämpimällä ja eloisalla esiintymisellään, tempaisi mukaan kirjan luomisprosessiin ja onnistui sekä liikuttamaan että hauskuttamaan yleisöään.

Kortelainen kertoi, että idea esikoisromaaniin tuli jo kymmenisen vuotta sitten, samoihin aikoihin kun hän kirjoitti Virginie!-kirjaansa. Aihe löytyi läheltä, omasta suvusta, kun Kortelaisen äiti kertoi isästään - miehestä, joka kuoli samana vuonna, jona Anna Kortelainen syntyi. Äidinisästä ei paljonkaan perheessä tiedetty, mutta Kortelainen halusi kertoa tämän tarinan - rakentaa sen muutamien säilyneiden faktojen ja mielikuvituksen varaan. Kortelainen kertoo kirjassa paitsi äidinisänsä tarinaa, myös kertomusta vanhasta Suomesta, 1920-luvun Viipurista ja 30-luvun Tampereesta. Hän kertoo miehestä, joka oli ateisti, kommunisti ja pasifisti - muusikosta, joka ihaili Ranskan vallankumousta ja ranskalaisuutta - ja yksinhuoltajaisästä joka pettyi rakkaudessa.

Tietokirjailijana Kortelainen on omien sanojensa mukaan halunnut poiketa tutkijan suoraviivaiselta polulta, "viedä lukijaa tangoon". Nyt fiktiota kirjoittaessaan hän nautti siitä, että kirjoittaminen oli melkein kuin kuvitteluleikkiä: "jos tää vaikka tekis näin", kuin lapsuuden leikeissä. Toisaalta häntä kutkutti se, että tietyt kuvitellutkin asiat perustuvat faktoihin: yksityiskohdat joita joku voisi pitää yliampuvina ja mielikuvituksellisina ovatkin totta. Myös vanha klisee siitä, että romaanin henkilöhahmot alkavat kirjoitusprosessin aikana elää omaa elämäänsä, osoittautui todeksi.

Vaikka Kortelainen on jo julkaissut useamman tietokirjan, ei kirjan julkaiseminen ole koskaan jännittänyt häntä samalla tavalla kuin nyt. Kirja on henkilökohtainen ja kertoo paitsi äidinisästä, myös Kortelaisen äidistä. Vaikka kirjalla on äidin täysi hyväksyntä, julkinen vastaanotto pelottaa. Mutta tällaisen kirjan kirjoittamisen kuuluukin Kortelaisen mielestä olla pelottavaa ja ravistelevaa, koska tällaisen kirjan kirjoittaa vain kerran elämässään.

Olen aikaisemmin lukenut Kortelaiselta Virginien ja Levottoman naisen, joista molemmista olen pitänyt kovasti. Nyt odotan suurella mielenkiinnolla Ei kenenkään maassa -kirjan lukemista. Jokainen meistä tapahtumaan osallistuneista sai itselleen ennakkokappaleen kirjasta, ja luulenkin kirjan pääsevän piakkoin lukuvuoroon.

Kiitos Tammelle ja Anna Kortelaiselle antoisasta kirjallisesta lauantaiaamusta!

Ei kenenkään maassa ilmestyy 18.9. Kortelaisen blogi Primaa hipoen löytyy täältä.

10 kommenttia:

  1. Kuulostaa hauskalta tavalta viettää aamu! Ja kirjakin kuulostaa kiinnostavalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli aivan ihastuttava tapahtuma kyllä :) Kortelainen on vangitseva esiintyjä. Kirjalta odotan nyt paljon.

      Poista
  2. Oi että, oli varmasti ihana ja mielenjäävä aamu. Itse mietin vielä eilen aamulla osallistumista, mutta loppupäivän menot määrittävät aamupäiväni kulumista ja olin mukana vain hengessä. Ei kenenkään maassa kiinnostaa minua kovasti, sillä olen samoin lukenut Kortelaiselta Virginien ja Levottoman naisen. Pidin molemmista. Joensuun-vuosinani pääsin myös kirjallisuusseminaarissa kuulemaan, kun Kortelainen puhui rakkaudestaan Virgie-maalaukseen. Hän on tosiaankin erittäin hyvä esiintyjä ja puhuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sääli ettet päässyt osallistumaan Katja, mutta niinhän se menee, ettei kaikkeen houkuttelevaan vain riitä aika. (Itsehän en harmikseni päässyt siihen päivän toiseen kirjalliseen tapahtumaan, vaikka olisin kovasti halunnut.)

      Olisin varmasti lukenut tämän kirjan muutenkin, koska varsinkin Virginie! on minusta aivan ihana kirja, mutta nyt Kortelaista kuunneltuani odotan kirjaa oikein innoissani :)

      Toivottavasti nämä Marmeladi-tapahtumat jatkuvat, koska konsepti on mainio.

      Poista
  3. Kortelaisen tietokirjoja on tullut luettua noita mainittujakin ja myös Päivä naisten paratiisissa. Olisin mielelläni tullut tapahtumaan, mutta flunssa on lyönyt veronsa. Kiva, kun sain lukea raporttiasi mukavasta lauantaiaamusta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että luit! Toivottavasti flunssa ei enää pahasti vaivaa :)

      Poista
  4. Minustakin oli tosi mukavaa lukea juttusi, vaikka vähän kirveelekin, ettei itse päässyt mukaan :)

    Vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta tuo kirja ja on ehdottomasti yksi niistä, jonka lukemista odotan. Varsinkin kun se vielä liittyy 20-30-lukuun ja mukana on paljon niitä aineksia, johon omassakin tutkimuksessanikin olen törmännyt, liittyen näiden aikakausien aatteelliseen ilmastoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos jaana :) Minuakin kiinnostaa aivan erityisesti se, kuinka Kortelainen tulee kirjassa aikakauden aatemaailmaa käsittelemään. Ja jo etukäteen odotan sinunkin ajatuksiasi kirjasta :)

      Poista
  5. Oi kun sinä kirjoitit ihanasti! Minun pitäisi lukea ehdottomasti tuo Levoton nainen ja tämä romaani kiinnostaa aivan valtavasti. Oli mukava nähdä taas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Linnea :) Olin varmaan niin innoissani, että oli helppo kirjoittaa ihanasti :) Ja kiva oli nähdä!

      Poista