Aloitetaan lapsuuden kirjallisista elämyksistä. Ensimmäisen TTT-listani aiheena on
Kymmenen lapsuuden suosikkikirjaa, joita en ole lukenut aikuisena uudelleen.
Monia rakkaita lasten- ja nuortenkirjoja olen lukenut aikuisena, ja useista nauttinut edelleen ja löytänyt ihan uusia tasoja kirjoista. Mutta on myös kirjoja, joihin en syystä tai toisesta ole palannut, vaikka ne olisivat olleet hyvinkin suuria elämyksiä aikanaan. Jotkut näistä kirjoista eivät vain ole sattuneet tielleni uudelleen, joitakin taas olen yrittänyt lukea, mutta jättänyt kirjan kesken, koska en ole löytänyt enää vanhaa lumoa. Toiset taas haluaisin lukea uudelleen, mutta jälleennäkeminen hiukan pelottaa...
1. Marjatta Kurenniemi: Onneli ja Anneli
En tiedä, kummat olivat ihanampia - Kurenniemen tarinat vai Maija Karman kuvat. Joka tapauksessa rakastin Onnelin ja Annelin maailmaa, ja olisin niin halunnut asua heidän talossaan, jonka naapurustossa taphtui kaikenlaista ihanaa ja outoa. Tämän kirjasarjan pariin haluaisin palata uudelleen.
2. Judy Blume: Hetula
Tämä koulukiusaamisesta kertova kirja oli minusta todella vaikuttava. Näkökulma on yhden kiusaajan, mikä teki kirjasta mielenkiintoisen ja haastavankin. Kiusaajasta tulee myös myöhemmin itsestään kiusattu. Kiusaamisteeman lisäksi kirjassa kiehtoi amerikkalaisten koululaisten elämä Halloweenin viettoineen ja muine erikoisuuksineen.
3. Diana Wynne Jones: Noidan veli
En muista tästä kirjasta kovin paljoa, mutta sen muistan, että tämä oli minusta sekä jännittävä että i-ha-na.
4. Eva Ibbotson: Voi noita noitia!
Tämän noitakirjan sen sijaan muistan erittäin selvästi - kirja tuli luettua aika monta kertaa. Suuri velho tarvitsee noidan morsiameksi, joten järjestetään noitakilpailut. Sekalainen joukko jokseenkin eritasoisia noitia päättääkin ottaa osaa kisaan - mukana myös yksi valkoinen noita. Muistan edelleen, millaisia taikoja kisassa tehtiin, miten romanssissa kävi, ja mikä oli juonen yllätyskoukku.
5. Aapeli: Koko kaupungin Vinski
Näkymättömyyspulveri! Tämä kirja oli niin hauska ja mainio. Mukana tietysti Maija Karman kuvat, joista näkee, että on mahdollista piirtää näkymätön ihminen.
6. Lea Pennanen: Pikku siili
Pikkusiili, Kissa Kiisseli, Hiiri Hii, Kulkurirotta Nippeli ja Kettu Keikura. Eläinten metsä ja hunajasienet. Taustalla ihmisten maailma, joka on tuhoutumassa. Luomoava eläinsatu, kuvittajana kukapa muu kuin Maija Karma. (Myös Piilomaan pikku aasi ja Kettusaari olivat tärkeitä kirjoja.)
7. Britta-Lisa Joutsen: Taivas, mikä sisar!
Amerikansuomalainen Kati muuttaa Anjan perheeseen ja hurmaa kaikki reippaudellaan ja avoimuudellaan. Seuraa mustasukkaisuutta ja eripuraa kunnes tytöt ystävystyvät. Pidin tästä kirjasta hirveästi, ja samaistuin kovasti Anjaan, joka tuntee jäävänsä räiskyvän Katin varjoon.
8. Maijaliisa Dieckmann: Aurajoen tyttö
1000-luvun Suomeen sijoittuva historiallinen nuortenkirja. Mukana naimakauppoja, viikinkejä, orjia, poppamiehiä. Rakastin tätä kirjaa suunnattoman paljon, ja kuvittelin itseni usein kirjan muinaisiin maisemiin.
9. Anna-Greta Winberg: Jotkut senkun häipyy
Tämä saattoi olla ensimmäisiä vähän realistisempia nuortenkirjoja, mitä luin, ja oli jotenkin hyvin jännittävää lukea kirjaa, jossa puhuttiin esimerkiksi kuukautisista ja seksistä. Päähenkilön vanhemmat eroavat ja samaan aikaan huolta aiheuttavat tietysti pojat ja ihastumiset. Muistelen, että tämä kolmioisainen sarja olisi ollut hyvin raikas ja todentuntuinen.
10. ?
Lukijoiden apua kaivataan. Muistaako joku kirjan tai kirjailijan nimeä? Simone (?) aloittaa uudessa koulussa, jossa häntä luullaankin Simon-nimiseksi pojaksi. Pidin kirjasta kovasti - se oli jotenkin ihanan boheemi ja rohkea - mutta en saa päähäni kirjan nimeä.
Löytyykö listalta teidän suosikkejanne?
Onneli ja Anneli <3 Minäkin haluaisin palata tämän pariin uudelleen!
VastaaPoistaMuut listan kirjoista ovat minulle ihan tuntemattomia, mutta Diana Wynne Jonesin tiedän. En ainakaan muista näitä muita lapsena lukeneeni.
Laura, Onnelista ja Annelista olisi ihana katsella vaikka vain kuviakin. Pitäisiköhän yrittää metsästää kirja omaan hyllyyn...
PoistaOi, Vinski! Tähän liittyy paljon lämpimiä muistoja, kun pienenä mamman luona kyläillessä vaadin aina tästä pieniä pätkiä iltasaduksi :D Hyvä kirja, pitäisiköhän lukea uudestaan...
VastaaPoistaSuvi, tämä oli muistaakseni todella hyväntuulinen ja hauska. Vinski ja Vinsentti ei niin iskenyt - ehkä siksi ettei siinä enää ollut näkymättömyyspulveria :)
PoistaIhanat Onneli ja Anneli! Sitä luettiin niin että kannet menivät melkein puhki. =D Muut listan kirjat olivat oudompia näin äkkiseltään.
VastaaPoistaIrene, minulle ei ollut lapsena O ja A -kirjoja omana, joten en voinut lukea niitä riekaleiksi :) Lainasin vain uudelleen ja uudelleen kirjastosta.
PoistaKyllähän minä olen huomannut, että meillä on monin osin samantyylinen kirjamaku (no, Haahtelasta olemme eri mieltä ;)), mutta että niin moni lapsuuden suosikkikirjakin osuu samaan! Onneli ja Anneli, Voi noita noitia, Taivas mikä sisar, Judy Blumen kirjat ylipäätään.
VastaaPoistaOnnelin ja Annelin luin ääneen miehelleni joskus 90-luvulla, kun olimme muuttaneet yhteen. Ja nyt viime vuonna luin kirjat uudelleen tyttärelleni. Viehätys on säilynyt lapsuudesta nuorteen aikuisuuteen ja nyt kohta keski-ikäänkin. Ibbotsonin kirjaa aloin kaivata nyt ihan hurjasti. Saakohan sitä lainaan enää kirjastoistakaan. Pakko tarkastaa!
Kiitos tästä. :)
Ihanaa, Katja! Kirjamakumme ovat selvästi lähteneet kehittymään samaan (hyvään) suuntaan jo varhaisella iällä.
PoistaIhanat Onneli ja Anneli -muistot sinulla, ja tuollaiset läpi elämän mukana kulkevat kirjat ovat parhaita. Minulle itsellenikin tuli tätä kirjoittaessani ikävä joitakin kirjoja. Onnelia ja Annelia ja Hetulaa. Ja Voi noita noitia olisi todella mielenkiintoista lukea uudestaan, koska ainakin muistikuvissani se on niin mainio kirja.
No, minä olen Liisa sinun kanssasi sitten Haahtelasta samaa mieltä;-)
PoistaMinusta tuntuu, että tässä on jonkin verran kysymys millä vuosikymmenenellä kukin on ollut lapsi. Katjalla ainakin eri kuin minulla...
Tässä oli minulle tuttua vain Koko kaupungin Vinski.
Leena, tämä on varmasti hyvin paljon sukupolvikysymys. Katjan kanssa kun olemme melkein saman ikäisiä, ei ole ihme että olemme lukeneet samoja kirjoja.
PoistaSitten on tietysti myös niitä klassikkoja, joita luetaan sukupolvesta toiseen. Montgomeryt ja Anni Swanit ja muut ikivihreät ihanuudet.
10: taitaa olla kyseessä Ulf Starkin kirja Hömpät ja niuhot. Luin ja tykkäsin tästä nuorena, mutta kirjan nimi oli hukkunut minunkin mielestäni. Google auttoi.
VastaaPoistaKiitos Anonyymi, Hömpät ja niuhot se oli! :)
PoistaOnneli ja Anneli on ehkä rakkain lapsuuteni kirja - tietysti Astrid Lindgrenin valittujen teosten kanssa. Hankin sen aikuisena omaan hyllyyn ja juuri eilen mietin, voisinko aloittaa sitä juuri kuusi vuotta täyttäneen Stellan kanssa. Ihan pelottaa, jos hän ei pitäisikään siitä!
VastaaPoistaJudy Blumen Hetulankin muistan, joskin aika hämärästi. Kansi taisi olla minusta tosi ruma. :) Sen sijaan Blumen Tiikerisilmä oli suuri suosikkini jossain vaiheessa. Ja parikymmpisenä pidin kovasti Blumen aikuisten romaanista Kesäsiskot (vai olisikohan se sitä nyt niin kuuluisaa nuorten aikuisten kategoriaa), mutta voi olla, että en enää siitä niin innostuisi. Kuitenkin hän on kirjoittanut minuun voimakkaasti vaikuttaneita teoksia. Amerikassa hänen nuortenromaaninsa Are You There God? It's Me, Margaret nauttii suorastaan kulttisuosiota, mutta tietääkseni sitä ei ole suomennettu.
Voi noita noitia! on minulle sellainen kiehtovan mystinen kirja, sillä muistan minun ja parhaan ystäväni fanittaneen sitä oikein antaumuksella, mutta minulla ei ollut sitä omana, enkä muista kirjasta juuri mitään. Edes kantta. Kirjasta on kuitenkin jäänyt vahva muistijälki - siis vaikka en muista yksityiskohtia, heh, vähän ristiriitaista - ja olen monesti ajatellut, että pitäisi etsiä kirja käsiin.
Koko kaupungin Vinski taas on minulle kirja, joka oli mummolassa ja jota vanhemmat yrittivät saada minut lukemaan, mutta jostain syystä koko ajatus oli minusta masentava. En tiedä, liittyikö tämä vain mielikuvaan kirjasta, sen ulkonäköön vai yritinkö joskus lukeakin sitä. :)
Taivas, mikä sisar! oli ihana, vaikken siitäkään muista paljon yksityiskohtia. :) Kansikuva on kuitenkin tuttu ja tuo mukavia kirjaväristyksiä.
Tuo Simon/e-kirja, eli ilmeisesti Hömpät ja niuhot, kuulostaa etäisesti tutulta, mutta en ole varma.
Karoliina, jotenkin en ole yllättynyt siitä, että sinäkin olet varttunut näiden kirjojen keskellä :)
PoistaOnneli ja Anneli on niin ihana, ja jotenkin vaikea kuvitella pinetä tyttöä, joka ei siihen ihastuisi.
Hetulan kansi oli minusta lapsena ahdistava, mutta nyt kun tätä juttua kirjoittaessani tarkistin, millainen se oli, kansi näyttikin ihan hauskalta. Blumelta olen muistaakseni lukenut myös kirjan Ei maailma tähän kaadu, mutta siitä en muista mitään - en edes sitä, pidinkö siitä.
Ja tosiaan, joistakin kirjoista jää vahva jälki, vaikkei niistä oikein mitään konkreettista muistakaan. Tuo Noidan veli on minulle juuri sellainen.
Kirjaväristys - mainio ilmaisu :)
Omia suursuosikkejani olivat listaltasi "Onneli ja Anneli", "Hetula", "Noidan veli", "Koko kaupungin Vinski" ja tietenkin ihana "Hömpät ja niuhot"! Aika samanlainen kirjamaku miellä oli lapsena! :-D
VastaaPoistaReeta, ihania kirjoja, ja kivaa että sinäkin olet Hömppien ja niuhojen ystävä :)
Poista