keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Haruki Murakami: Norwegian Wood


Ostan aika harvoin kirjoja kirjailijoilta, joiden tuotanto ei ennestään ole ollenkaan tuttua. Haruki Murakamin Norwegian Woodin ostin, koska minulla oli vahva ennakkoaavistus että tulisin rakastamaan kirjaa. Tällaiset aavistukset osuvat suunnilleen yhtä usein hutiin kuin maaliin, mutta Norwegian Woodin kohdalla aavistus osui napakymppiin. Jos antaisin kirjoille tähtiä, tämä saisi niitä viisi. Vähintään.

"Kun kuolema kohtasi seitsemäntoistavuotiaan Kizukin sinä toukokuisena iltana, se kohtasi myös minut."

Toru Watanaben paras ystävä Kizuki on tehnyt itsemurhan. Teko on jättänyt syvät jäljet paitsi Toruun, myös Kizukin tyttöystävään Naokoon. Toru ja Naoko hakevat turvaa toisistaan, mutta Naokon epävakaa mieli ei tahdo saada otetta elämästä Kizukin kuoleman jälkeen, eikä Torukaan pysty täysin sopeutumaan ympäröivään maailmaan. Taustalla kohisee 1960-luvun lopun Japani opiskelijamielenosoituksineen ja länsimaisine pop-kappaleineen.

Norwegian Wood on haikeansuloinen kirja nuoruudesta, kasvamisesta ja kuolemasta. Se lipuu eteenpäin melkein unenomaisesti - verkkaisesti ja episodimaisesti. Murakami kirjoittaaa hyvin yksinkertaista tekstiä: välillä Torun selonteot päivittäisistä toimistaan saavat lähes raportinomaisen luonteen. Ja silti teksti on äärimmäisen vangitsevaa, suorastaan lumoavaa. Murakami yllätti minut myös hiljaisella huumorillaan, joka kuplii koko ajan pinnan alla.

Rakastuin myös kirjan henkilöhahmoihin; Toruun joka on välillä kuin tarkkaileva muukalainen vieraalla planeetalla; ryppyiseen Reikoon joka näkee asioiden huvittavat puolet mutta edustaa usein myös toivon ääntä; suorasukaiseen ja estottomaan Midoriin. Unohtamatta Torun huonetoveria yliopistolta, vakavahenkistä maantieteen opiskelijaa jota kutsutaan Kamikazeksi.

Kirjassa puhutaan paljon kuolemasta, itsemurhista, mielen järkkymisestä ja seksistä. Voisi kuvitella, että tällaisiin aiheisiin upottautuva kirja olisi ahdistava tai nuhjuisen tunkkainen, mutta Norwegian Wood on raikas, surumielinen ja kaunis. Kulman takana odottaa usein myös nauru, joka kumpuaa arjen absurdismista, ihmisten omituisuuksista tai vain hyvästä mielestä.

Norwegian Wood on kuin 1970-luvun ranskalainen elokuva, jossa juonenkuljetuksen sijaan keskitytään puhumaan ja tupakoimaan. Se on kuin valokuva-albumi, jossa tutut kuvat ovat jo hiukan haalistuneet. Tai kuin öinen linja-automatka, jolla viihdykkeenä ovat vain omat ajatukset ja taustalla hiljaa soiva radio. Se tuoksuu sateen kastelemalta maalta ja vihreältä teeltä, ja siinä maistuvat viski ja kyyneleet.

Norwegian Wood oli siis ensimmäinen Murakamini, ja se on käsittäkseni tyyliltään hiukan erilainen kuin useimmat muut hänen kirjansa. Haluan ehdottomasti lukea lisää Murakamilta, ja vaikkeivat esimerkiksi maaginen realismi tai surrealismi yleensä ole ihan minun juttujani, olen kyllä Murakamin vuoksi valmis ottamaan sellaisetkin piirteet vastaan avoimin mielin. Rakastuin tähän kirjaan, ja toivon löytäväni samoja elementtejä muistakin Murakamin kirjoista, vaikka tyylisuunta erilainen olisikin.

Kirjaan ovat ihastuneet myös Sara, Tessa, peikkoneito ja Katja.

Haruki Murakami: Norwegian Wood (Noruwei no mori, 1987)
Englanninkielisestä käännöksestä suomentanut Aleksi Milonoff
Tammi, 2012

19 kommenttia:

  1. Paljon en osaa sanoa lukematta, mutta ihanaa että sinäkin tästä pidät. Minä faniuduin Murakamiin Kafkasta rannalla ja uskon pitäväni tästäkin erityisen paljon. Kiitos arviosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas en luonnolisestikaan osaa vertailla tätä muihin Murakameihin, mutta sen osaan sanoa että tulen lukemaan lisää Murakamia. Kafkaa rannalla on ainakin kovasti kehuttu, eli ehkä se sitten seuraavaksi.

      Poista
  2. Ihanaa, että pidit tästä - ja selvästi yhtä paljon kuin minäkin. Norwegian Wood on aika erilainen kuin vaikkapa Kafka rannalla, mutta on siinä samojakin piirteitä, on paljonkin. Murakamin tyylin näkee molemmissa kirjoissa. Itse olen ihan rakastunut kumpaankin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, pidin valtavasti :) Saa tosiaan nähdä, miten minun käy muiden Murakamien kanssa, mutta hyvä tietää että tunnistettavia piirteitä ainakin on luvassa.

      Poista
  3. Tämä on minullakin luettavana, toistaiseksi vielä vähän kesken. Ainakin sen perusteella, mitä olen jo ehtinyt lukea, kirja on erittäin hyvä. Mukavaa, että muutkin tykkäävät :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos olet pitänyt kirjasta, varmaan pidät siitä loppuun astikin, koska kirja pitää kyllä linjansa loppuun asti. Ja tosiaan ainkin minun silmiini on osunut pääasiassa hyvin positiivisia arvioita tästä kirjasta, eli tunnutaan tykkäävän :)

      Poista
  4. Oi, sen perusteella mitä sinä ja aiemmin pari muuta bloggaajaaja ovat tästä kirjasta kirjoittaneet, uskon, että Norwegian Wood on jotain uskomattoman ihanaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Norwegian Wood oli nimenomaan uskomattoman ihana :) Toivottavasti liika hehkutus ei luo liian suuria odotuksia - vaikka itse kyllä oikeastaan uskon että jos kirja on jollekulle elämyskirja, sitä ei voi ennakko-odotuksilla pilata.

      Poista
  5. Luen juuri Kafkaa rannalla ja olen aivan silmittömän ihastunut. Hienoa kuulla, että tämäkin on luultavasti yhtä hyvä! (Nyt kone kiinni ja takaisin Kafkan ääreen...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kafka alkaa kyllä houkutella koko ajan enemmän. Ja muutkin Murakamit. On aina niin hienoa löytää uusi kirjailijaihastus :)

      Poista
  6. Sain tämän tänään kirjastosta lainaan ja odotan lukemista suunnattomasti, vielä enemmän nyt luettuani arvostelusi! Tämä tulee olemaan myös minun ensimmäinen Murkami, Kafka rannalla odottelee jo hyllyssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti sinäkin ihastut tähän :) Mielenkiinnolla odotan mitä tulet kirjasta sanomaan.

      Poista
  7. Minäkin pidin tästä valtavasti ja minulle tämä oli myös ensimmäinen Murakami. Nyt luen Suurta lammasseikkailua ja en tiedä ymmärränkö lukemaani ollenkaan. Kirja tuntuu hyvin, hyvin erilaiselle. En silti sano vielä, etten pitäisi.. en vaan tiedä tajuanko mitään :) Tämä Norwegian Wood on kyllä sellainen kirja, jonka voisin tahtoa omaksi. Lainasin kirjan kirjastosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen hirveän iloinen, että uskaltauduin ostamaan tämän "sokkona", koska nyt tämä kirjaihanuus on minulla omassa hyllyssäni :)

      Erityyliset Murakamit hiukan jännittävät, mutta hyvällä tavalla.

      Poista
  8. Alan vähitellen vakuuttua siitä, että tämä minun tulee lukea. Ne surrealistisemmat Murakamit eivät lähtökohtaisesti kiinnosta lainkaan, mutta tästä Katjakin on sanonut jo monta kertaa, että se sopisi varmasti makuuni. Ja nyt sinäkin rakastuit. Voih.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin kyllä veikkaisin, että voisit pitää tästä paljon. Norwegian Wood on tosiaankin täysin realistinen kirja, ja aivan ihana. Niin ihana että minäkin en-niin-surrealismin-ystävänä haluan nyt lukea lisää Murakamia :)

      Poista
  9. Kafka-kirjassa tapahtuu mitä ihmeellisimpiä asioita, mutta jotenkin Murakami saa kaiken tuntumaan täysin luontevalta. Jos olisin lukenut jotain juonikuvauksia etukäteen, olisin varmaan jättänyt kirjan lukematta, mutta onneksi en tiennyt siitä oikeastaan mitään. Olen nyt sivulla 370/640 ja ahmisin kirjan loppuun saman tien, jos voisin. Lainasin tänään Suuren lammasseikkailun, ja viimeksi kirjakaupassa katselin ahnaasti Norwegian Woodia... Niin että joo, teidänkin kannattaa varmasti antaa Kafkalle tilaisuus!

    VastaaPoista
  10. (Ja taas kommentoin väärään paikkaan, tämän oli tarkoitus mennä tuohon Karoliinan kommentin alle...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä upotettu kommentointi vaatii kyllä hiukan harjoittelua :)

      Lupaan antaa Kafkalle mahdollisuuden. Vaikka se kieltämättä kuulostaa hirveän sekavalta sen perusteella mitä olen lukenut. Mutta on se myös hehkutettu.

      Minua houkuttelee kyllä hirveästi myös Sputnik-rakastettuni. Ja se juoksu-kirja.

      Poista