Emma Puikkosen episodiromaanissa liikutaan eri puolilla Eurooppaa, vuodesta 1980 vuoteen 2027. Lyhyet tarinat näyttävät meille perheen jonka Berliinin muuri on erottanut ja perheen jonka uimahallissa tapahtunut onnettomuus uhkaa erottaa. Tapaamme pakolaisnaisen ja tämän tyttären, eri aikoina ja eri kaupungeissa. Kuljemme rekkakuskin ja laulajatähden matkassa, viivähdämme hotellissa ja jalkapallostadionilla. Ja jokaisessa tarinassa tapahtuu pieni nyrjähdys sivuun realismista, pieni maaginen hetki – vai onko kyse unista tai kuvitelmista?
Episodit ovat lyhyitä, mutta jokaiseen rakentuu hiljaisen voimakas jännite, joka suorastaan koukuttaa. Koukuttavuutta lisää tarinoiden kietoutuminen toisiinsa: sitä haluaa lukea eteenpäin siksikin, että tapaisi uudelleen jonkun aikaisemman tarinan henkilöhahmon. Että voisi vetää yhdistäviä viivoja henkilöiden ja tapahtumien välille. Tarinat ovat yksittäisinäkin kiinnostavia ja koskettavia, mutta kirjan voima syntyy kokonaisuudesta, siitä kuinka palaset liikkuvat ja kohtaavat ja muodostavat kuvioita.
Maagisen realismin kosketukset viehättivät minua erityisesti: ne nostavat monen melko tutun tuntuisen tarinan uudelle tasolle, saavat katsomaan tavanomaisen ohi. Niissä hetkissä elävät ihmisten toiveet, pelot ja unelmat, viha, kaipaus ja suru. Olemme turtuneet niin moneen asiaan – väkivaltaan, kaupallisuuteen, valheisiin – mutta Puikkonen herättelee meitä: pieni hetki voi olla ratkaiseva käännöskohta, ja jokainen yksittäinen ihminen on sidottu muihin ihmisiin tuhansin pienin sitein. Mitä minä valitsen? Kenen joukoissa seison?
Eurooppalaisista unista ovat kirjoittaneet myös riitta k, Omppu, Elina, Maisku ja Katri.
Emma Puikkonen: Eurooppalaiset unet
Kansi: Anna Makkonen
WSOY, 2016
Tämä oli kyllä taidokas kirja monellakin tapaa. Erityisesti se Berliini-osio sisälsi vallan huimaa.
VastaaPoistaOmppu, taidokas, kyllä vain. Vaikea sanoa, mikä kirjan episodeista olisi suosikki, kun niin moni teki vaikutuksen. Pidin kyllä hirveästi lopun tulevaisuus-luvusta.
PoistaVahva tunne on, että mun pitäisi lukea tämä pian. Tommikin piti niin kovasti ja meillä on aika samanlainen kirjamaku.
VastaaPoistaTiia
Tiia, toivottavasti sinäkin siis pidät. Puikkonen kirjoittaa kyllä hienosti.
PoistaOnpa hieno kirjoitus niistä kysymyksistä, joita Puikkosen teos herättää. Tämä kirja on pysynyt mielessäni kauan, mitä en heti lukemisen jälkeen olisi arvannut.
VastaaPoistaKatja, on aina niin mielenkiintoista huomata, mitkä kirjat jäävät viipyilemään mieleen. Sitä ei tosiaankaan aina heti lukemisen jälkeen voi tietää. :)
Poista