lauantai 16. helmikuuta 2013

11 kysymystä ja vastausta

Sain Luettua elämää -blogin Elinalta 11 asiaa -haasteen. Kiitos! Haasteen saajan tulee kertoa 11 satunnaista asiaa itsestään sekä vastata haastajan antamiin 11 kysymykseen. Lisäksi tulisi haastaa 11 bloggaajaa jatkamaan haastetta, mutta niin monet on jo jossain vaiheessa tähän haastettu, etten nyt haasta ketään.

Ensin 11 satunnaista asiaa:

1. En ole koskaan polttanut tupakkaa. En edes yhden henkosen verran.

2. Minulla ei ole ajokorttia. Lapsena autot olivat minusta niin inhottavia, että yritin usein häivyttää tai poistaa ne näkökentästäni. Tämä liittyi myös siihen, että lapsena haaveilin jatkuvasti eläväni "vanhaan aikaan", johon autot eivät kuuluneet.

3. Kävin tänään elokuvissa katsomassa Mestarin. Se oli oikein hyvä ja mielenkiintoinen, ja oli mukavaa käydä taas pienen tauon jälkeen elokuvissa. Nykyään kun elokuvissa tulee käytyä harvemmin, mutta reippaana parikymppisenä kävin elokuvissa parhaimmillaan 180 kertaa vuodessa.

4. Olen armoton sokerirotta. Syön melkein joka päivä suklaata, keksejä tai jotakin muuta herkkua. Pieni makea makupala tekee päivästä hiukan paremman.

5. Haaveilin pitkään siitä, että saisin soittaa radiossa TOP10-suosikkikappaleeni (tai jotakin vastaavaa). Kymmenisen vuotta sitten haave toteutui, kun Radio Helsingissä ihan tavallisille kuuntelijoille tarjottiin tilaisuus esitellä levylaukkunsa. Pääsin ohjelmaan ja sain soittaa peräti 20 suosikkikappalettani.

6. Heräsin tänään jo puoli seitsemän maissa, ja vietinkin pitkän rauhallisen aamun kynttilöineen, runsaine aamiaisineen ja kirjoineen. Nautin siitä, että muu maailma ympärillä tuntuu rauhoittuneen ja pysähtyneen: ehkä siksi lempiaikojani päivästä ovat usein yöt ja varhaiset aamut.

7. Yksi suosikkikohteliaisuuksista mitä olen elämässäni saanut, oli koulukaverin aikoinaan toteama: "On ihanaa, että nautit oikeasti kaikista elämän pienistä asioista, kuten omenankukista." Olen myöhemmin itse tajunnut, että kyseessä on ominaisuus, josta tosiaan kannattaa olla iloinen.

8. Toivoisin, että itsekin osaisin useammin lausua spontaaneja kohteliaisuuksia.

9. Elämän pienistä iloista tulee mieleen, että tällä hetkellä maljakossa ilahduttavat eilisellä kävelylenkillä kerätyt pajunkissat.

10.Tyypillisin asukokonaisuuteni on T-paita, villatakki ja hame. Kotona käytän villasukkia oikeastaan aina paitsi kesähelteillä.

11. Nautin asioiden odottamisesta ja suunnittelusta, samoin kuin muistelusta ja taaksepäin katsomisesta, mutta olen yrittänyt opetella nauttimaan enemmän myös olemisesta, elämään hetkessä. Ja olen jo oppinutkin.

Sitten Elinan kysymykset:

1. Mikä oli lapsuuden lempikirjasi, ennen kuin itse osasit lukea?
Kirjamuistot ajalta ennen lukemaanoppimista eivät ole aivan kristallinkirkkaita, mutta muistan varmasti pitäneeni ainakin Astrid Lindgrenin Pepistä ja Eemeleistä sekä Eduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira -kirjasta.

2. Mihin kirjasarjaan olet ollut koukussa nuorena?
Pidemmistä kirjasarjoista suosikkini oli varmaankin Merri Vikin Lotta-sarja.

3. Mikä oli nuoruutesi vaikuttavin kirja?
Aikajärjestyksessä suurimman vaiktuksen ovat tehneet Montgomeryn Anna-kirjat, John Irvingin Garpin maailma, Simone de Beauvoirin Kutsuvieras ja Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin. Ne ovat kaikki olleet unohtumattomia, elämää suurempia ja maailmankuvaa muokanneita lukukokemuksia.

4. Onko joku joskus kritisoinut lukuharrastustasi? Kuka ja miksi?
Lapsena ystävät ja veljet saattoivat valittaa siitä, että olin aina "nenä kirjassa", ja äitikin kehotteli joskus lukemisen sijaan tekemään jotain muuta, mutta sen suurempaa kritisointia en ole kohdannut.

5. Mikä on mielestäsi paras kirja-filmatisointi?
Pidän monista kirjafilmatisoinneista, enkä allekirjoita edes väitettä siitä, että kirja olisi aina parempi kuin elokuva. Olen myös löytänyt useita kirjoja elokuvien tai TV-sarjojen kautta. Esimerkiksi rakkaan E.M. Forsterini löysin James Ivoryn hienon Hotelli Firenzessä -versioinnin kautta. Se on myös mielestäni yksi parhaista kirjafilmatisoinneista.

6. Mikä sitaatti tai ajatus on jäänyt mieleesi jostain kirjasta?
Virginia Woolfin ajatus, että jokaiseen päivään sisältyy elettyjä ja ei-elettyjä hetkiä. Ei-eletyt ovat pumpulia joka unohtuu, mutta mitä enemmän päivässä on elettyjä hetkiä, sitä parempi se on. Eletty hetki voi olla vaikka kävelyä joen rannalla tai kirjoittamista, mutta jotain joka erottuu pumpulista.

7. Mitkä kolme kirjaa haluaisit lastesi lukevan elämässään?
Minulla ei ole lapsia, mutta jos olisi, toivoisin heidän epäilemättä lukevan Astrid Lindgreniä, Tove Janssonia ja Michael Enden Tarinan vailla loppua.

8. Eino Leino vai Pentti Saarikoski?
Saarikoski on minulle tutumpi ja läheisempi.

9. Missä luet mieluiten?
Kotona sohvalla, illalla sängyssä, junassa, kesällä ulkona luonnon helmassa.
 
10. Dekkari vai romanttinen kirja?

Jos romanttisella kirjalla tarkoitetaan romanttista viihdettä, valitsen dekkarin, vaikken niitäkään hirveän paljon lue, ja nautin dekkarini mieluiten vanhojen kotoisten murhamysteerien muodossa.

11. Ketä kirjailijaa arvostat aivan erityisesti?
Arvostan kirjailijoita yleisesti, ja suosikkikirjailijoistani aivan erityisesti esimerkiksi Märta Tikkasta.

12 kommenttia:

  1. Ihanat vastaukset ja mahtava tuo levyohjelmajuttu, mitä kappaleita soitit? Lisäksi on kiva kuulla, että Mestari on hyvä, se kiinnostaa näin alustavasti paljon.

    Mainiota, elettyä viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Linnea, ja hyvää sunnuntaita sinulle!

      Levylaukussa soitin ainakin Ultra Bran Moskovan, Björkin Jogan, Tom Waitsin Innocent When You Dreamin, Sielun veljien Ikävän, Radioheadia, Manic Street Preachersiä, Alanis Morissetta...

      Poista
    2. Meinasin kysyä samaa, kiva kun listasit vähän!

      Täällä toinen savuton sokerihiiri. :) Yläasteella "kaverit" yrittivät kovasti saada minua maistamaan tupakkaa, mutta ei olisi tullut mieleenkään.

      Fedja-setä on mahtava, käytiin juuri lasten kanssa katsomassa teatteriesitys aiheesta! Näin yhden produktion jo 80-luvulla, tämä isona nähty oli yhtä hauska. :) Ja Garp ja Tartt, ah. ♥

      Poista
    3. Pekka, minua ei edes nuorena painostettu kokeilemaan tupakkaa. Liikuin niin kilteissä porukoissa, ettei kukaan harrastanut moisia paheita.

      Minäkin olen nähnyt lapsena Fedja-sedästä teatteriversion. Tutumpi oli kuitenkin radiosta kasetille äänitetty versio, jossa Tarmo Manni luki kirjaa. Sitä kuunneltiin niin paljon, että kuulen edelleen tietyt kohdat päässäni Mannin äänellä lausuttuna. :)

      Poista
  2. Näitä on hauska lukea! Mullakaan ei ole autokorttia. Terkuin toinen sokerirotta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annika! Sokerirottana on hyvä olla.

      Poista
  3. Minäkään en ole koskaan polttanut henkosen henkosta, mutta joskus näin unia siitä, että poltan. Kummallista!

    Ihana aamu sinulla. Itsellä usein nukkuminen tahtoo jäädä vähäiseksi juuri siitä syystä, että pidän sekä aikaisista aamuista että myöhäisistä illoista. Ystäväni, joka rakastaa nukkumista ei voi ymmärtää sitä, että minusta nukkuminen ei ole niin kivaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaana, minäkin näen välillä unta polttamisesta, ja olen yleensä ennen heräämistä kovin pettynyt itseeni. Miten nyt tuli noin sorruttua polttamaan!

      Minä kyllä pidän nukkumisestakin, mutta kieltämättä se on vähän vaikea yhdistää siihen että pitää myös valvomisesta. Yleensä onneksi pärjään hyvin noin 6-7 tunnin unilla.

      Poista
  4. Liisa, olet ihana! <3 Minä olen polttanut muutaman henkosen, mutta en ole koskaan polttanut yhtä kokonaista tupakkaa. Ja minäkin olen sokerirotta, rakastan aamujen ja iltojen kiireettömyyttä ja rauhaa (tai usein aamulla on kiire, mutta mielikuvien tasolla...), Lindgren ja Irving, Tarina vailla loppua, Saarikoski...

    Tulin hyvälle mielelle lukiessani vastauksiasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja: <3! Minulla on arkisin aamuisin tiukka aikataulu, ja siksi yritänkin viikonloppuisin ja lomilla nauttia aamuista oikein kunnolla. Tänäänkin on ollut ihana, pitkä aamu. On ollut Murakamia ja iso pannu teetä ja kunnon aamiainen. :)

      Poista
  5. Samastun moneen "satunnaiseesi", mutta aivan erityisesti kohtaan kaksi. Minullakaan ei ole ajokorttia (mikä on aika outoa täällä "maalla"), ja teininä haaveilin, että olisin elänyt 1800-luvulla, jolloin käytettiin ihania vaatteita ja ajettiin hevosrryillä :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria, autottomuus on minulla suorastaan verissä, sillä vanhemmillani tai isovanhemmillanikaan ei kenelläkään ole ollut korttia. Vaikka isovanhemmat asuivat koko elämänsä maaseudulla, niin hyvin hekin pärjäsivät.

      Hih, lapsena sitä ajatteli vain niitä vanhan ajan romanttisia puitteita, eikä tullut niin miettineeksi, ettei elämä ehkä niin idyllistä kuitenkaan ollut.

      Poista