torstai 31. tammikuuta 2019

Hyllynlämmittäjät 2019 sekä katsaus viime vuoden haasteeseen


Osallistuin viime vuonna ensimmäistä kertaa Hyllynlämmittäjät-haasteeseen, jossa luetaan lukematta jääneitä kirjoja omasta hyllystä. Miten haaste sujui?

Aika hyvin, sanoisin, sillä  luin kokonaista 10 hyllynlämmittäjää. Ja mikä parasta, hyllynlämmittäjien määrä on konkreettisesti vähentynyt, sillä luin myös haasteen ulkopuolelta pari hyllynlämmittäjää, ja lisäksi olen lukenut melkein kaikki viime vuoden aikana hankkimani kirjat, eli hyllyyn ei ole kertynyt uusia hyllynlämmittäjiä vanhojen tilalle.

Nämä kirjat luin:

Donna Tartt: Tikli
Gwen Bristow: Celia Garth.
Paolo Giordano: Ihmisruumis.
Nikolai Gogol: Kuolleet sielut.
John Galsworthy: Omenapuu.
Chimamanda Ngozi Adichie: Kotiinpalaajat.
Kamila Shamsie: Poltetut varjot.
Muriel Barbery: Siilin eleganssi.
Elizabeth Kolbert: Kuudes sukupuutto.
T.S. Eliot: Old Possum's Book of Practical Cats. 

Näistä erityisen mieluisia olivat Tikli, Ihmisruumis ja Omenapuu.

Lukematta jäivät Joel Lehtosen Putkinotko ja Daniel Mueenuddinin: Hunajaa ja tomua. Koska haluan edelleen lukea nämä hyllynlämmittäjät, ne pääsevät mukaan myös tämän vuoden haasteeseen.

Näiden lisäksi valitsin haasteeseen seuraavat kirjat:

John Irving. Minä olen monta. Irving on vanha suosikkini, jonka kirjoja en kuitenkaan ole lukenut moneen vuoteen. Minä olen monta herätti kiinnostuksen ilmestyessään, mutta lukematta sekin on jäänyt.

Eeva Joenpelto: Rikas ja kunniallinen. Luin joskus nuorena Joenpeltoa, mutta en oikein päässyt kirjoihin sisälle. Ehkä Joenpelto uppoaisi paremmin näin vanhempana.

Riku Korhonen: Kahden ja yhden yön tarinoita. En ole lukenut mitään Korhoselta, ja myönnän suhtautuvani ennakkoluuloisesti hänen kirjoihinsa: epäilen etteivät ne ole minua varten. Mutta ennakkoluujen ei saa antaa liikaa hallita lukuvalintoja!

W. Somerset Maugham: Kirje. En yhtään tiedä, mitä odottaa tältä kirjalta. Ihan sokkona lähden lukemaan.

NoViolet Bulawayo: Me tarvitaan uudet nimet. Miksiköhän tämäkin on jäänyt lukematta, vaikka kirja on koko ajan kiinnostanut...

Riitta Rossilahti: Kuunsillalla. Vuodenaikarunoja haikujen ja tankojen muodossa. Vaikuttaa aika ihanalta.

Siiri Enoranta: Nokkosvallankumous. Fantasiasatu ja dystopiahelvetti. Voi olla joko ihan minun juttuni tai sitten ei ollenkaan.

Maria Peura: Tunkeilijat. Olen pitänyt todella paljon Peuralta lukemistani kirjoista, joten en ihan ymmärrä, miksi en ole tätä saanut luettua.

Merja Otava: Kuuvuosi. Rakastin Otavan Priskaa nuorena (ja rakastan edelleenkin), mutta en ole lukenut mitään muita hänen nuortenkirjojaan. 

Merete Mazzarella: Matkalla puoleen hintaan. Mazzarellaa olen lukenut ihan liian vähän. Lähden korjaamaan sitä erhettä tällä vanhenemista käsittelevällä kirjalla.

Katsotaan, miten tänä vuonna käy. Luenko hyllynlämmittäjiä yhtä ahkerasti kuin viime vuonna? Saanko vihdoin luettua Putkinotkon? Palataan asiaan vuoden päästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti