keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Pauli Kallio & Christer Nuutinen: Kramppeja ja nyrjähdyksiä: Nuorten naisten maailmassa

Kramppeja ja nyrjähdyksiä on yksi kaikkien aikojen suosikkisarjakuvasarjoistani. Sen neljä päähenkilöä ovat minulle melkein kuin oikeita ystäviä, jotka ovat kasvaneet ja vanhentuneet rinnallani, ja joiden elämässä ja maailmankuvassa on paljon sellaista mihin minun on ollut helppo samaistua.

Kun sarjan alkuperäinen piirtäjä Christer Nuutinen siirtyi syrjään kuvittajan pallilta, tunteeni Kramppeja kohtaan viilenivät hiukan. Luin kyllä sarjaa edelleen, mutta jotain tuntui puuttuvan: Nuutisen sadunomaiset, naivistiset piirrokset olivat olleet täydellinen vastapari Kallion tarinoille, joissa arkirealismia höysti milloin ripaus runollisuutta, milloin aavistus absurdia. Sarjan seuraamiseni oli vihdoin hiipunut jo niin paljon, että minulta oli päässyt menemään ohi se, että Nuutinen oli palannut kuvittajaksi vuonna 2008. Riemastuin siis suuresti, kun luin Norkun blogista viime vuonna ilmestyneestä Nuutisen piirtämästä Kramppi-albumista, Nuorten naisten maailmassa. Löysinkin albumin pian kirjastosta ja ahmaisin sen täynnä jälleennäkemisen iloa.



Nuorten naisten maailmassa sarjan päähenkilöt ovat keski-ikäistymässä, ja kenties sen myötä albumia hallitsee hiukan melankolinen sävy. Populaarikulttuuri ja vapaa-aika eivät enää määritä elämää, vaan tilalle ovat astuneet työ, perheenperustaminen ja asuntolaina. Miksikään kovien arvojen kannatajiksi henkilöt eivät toki ole muuttuneet, ja tietty ulkopuolisuus määrittää edelleen heitä. Esko vastustaa sinnikkäästi "mobiilipuhelimia" (kunnes nuori tyttöystävä painostaa hankkimaan sellaisen), Risto elättää itsensä satunnaisilla soittohommilla ja Tanjan isä ihmettelee, kuinka kauan tämä aikoo viihtyä "pelimannin" kanssa. Vanhemmat ja tuttavat vihjailevat aika ajoin aikuistumisesta ja vakiintumisesta.

Krampeissa ei ole häivähdystäkään toiminnasta eikä juuri juontakaan. Se on arkisen elämän kuvausta - tietyn sukupolven ajankuvaa. Siinä on lämpöä, huumoria, surumieltä ja kaihoa. Pääpaino on ihmissuhteissa ja arjen sattumuksissa, mutta mukaan on aina mahtunut myös pieniä kommentteja politiikasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä. Kramppien hahmot ovat kuin mikä tahansa vuosien saatossa yhteen hitsautunut ystäväjoukko - sellainen jonka seurassa haluaisi mieluusti avata viinipullon ja puhua lempibändin uusimmasta levystä tai kuntavaalituloksesta.

Pauli Kallio, Christer Nuutinen: Kramppeja ja nyrjähdyksiä. Nuorten naisten maailmassa
Arktinen Banaani, 2010

3 kommenttia:

  1. Luehan ihmeessä myös uusi Krampit Parempaa elämää joka jatkuu tästä.

    Minä olen tällainen "uuskramppilainen", miehen kautta tutustuin, ja olen lähinnä lukenut näitä uusia mutta kyllä minä vielä ne vanhatkin. Nuutisen piirrokset ovat upeita. Pidän.

    VastaaPoista
  2. Nyt onkin varmaan pakko mainita, että istuin Pauli Kallion vieressä maanantaina suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlaillallisilla. :)

    VastaaPoista
  3. Linnea: juu, aion ehdottomasti lukea uusimmankin. Ja varmaan myös vanhoja uudestaan nyt kun muistin taas kuinka rakkaita ne minulle ovat.

    Nuutinen on paras :)

    Salla: ooh, olet enemmän kuin melkein sukua julkkikselle!

    VastaaPoista