perjantai 11. huhtikuuta 2014

Lapsuuden suosikit kadoksissa - tunnistatko kirjat?


Kaikkia lukemiaan kirjoja ei voi muistaa. Jotkut kirjat taas muistaa, mutta kirjan ja kirjailijan nimet ovat kadonneet mielestä. Jostakin syystä tämä vaivaa minua erityisesti lapsuuden suosikkien kohdalla. Ehkä siksi, että lapsena kirjoihin uppoutui niin kokonaisvaltaisesti. Vaikka kirjoista muistaisi vain joitakin hämäriä yksityiskohtia, niiden herättämät tunteet olivat aikoinaan niin vahvoja, että kirjat elävät mielessä yhä suurina elämyksiä. Siksipä olisi myös mukava muistaa aikoinaan niin rakkaiden kirjojen nimet.

Mutta ehkäpä joku teistä tunnistaisi nämä kirjat.

Tapaus numero 1: 

Tämän kirjan nimeä olen yrittänyt palauttaa mieleeni ties kuinka kauan. Muistan kirjasta sen verran, että pääosassa oli varsin arka ja väritön tyttö nimeltä Varpu. Varpu tutustuu toiseen tyttöön, joka kertoo olevansa noita. Varpukin alkaa tutustua uuden ystävänsä opastuksella noituuteen. Lopussa annetaan ymmärtää, että noituus on ollut vain leikkiä, mutta se (tai ystävyys) auttaa Varpua kuitenkin rohkaistumaan ja luottamaan itseensä.

Erityisesti mieleeni on jäänyt toisen tytön äidin kommentti: Varpu on niin tylsä ja väritön nimi. Olisi nyt edes Kanerva.

Tapaus numero 2:

Tässäkin kirjassa päähenkilö ystävystyy tyttöön, joka ainakin omien sanojensa mukaan on noita. Kirja on luultavasti amerikkalainen, koska muistan että kirjassa vietetiin Halloweenia. Muistan kirjasta ennen kaikkea kohtauksen, jossa koulussa on naamiaiset. Luokan ärsyttävin tyttö on pukeutunut ballerinaksi: hänellä on ihana vaaleanpunainen tutu. Noita-tytön puku on paperipussi (ei silmänreikiä) päässä. Noita-tyttö pudottaa pelkällä nopealla kädenliikkeellä ärsyttävän tytön tutun nilkkoihin.

Tapaus numero 3:

Muistikuvani kirjasta ovat kovin epämääräisiä, mutta muistan pitäneeni tästä hirveästi, joten haluaisin kovasti saada kirjan nimen selville.

Tämä kirja on enemmän nuortenkirja. Päähenkilö on ehkä jo teini-ikäinen. Hänen vanhempansa ovat eronneet, ja tyttö asuu äitinsä kanssa, muistaakseni isossa uusperheessä. Kirjan loppupuolella tyttö lähtee tapaamaan isäänsä, johon suhtautuu jossain määrin ihannoivasti, mutta tapaaminen ei tainnut olla kovin onnistunut.

Tästä kirjasta mieleeni on jäänyt se, että päähenkilö on kirjan alussa aika kiltti tyttö, mutta elää sitten jonkinlaisen kapinavaiheen poikaystävineen ja pukeutumiskokeiluineen. Muistan ainakin sen, että tyttö laski uusissa farkuissaan kerta toisensa jälkeen alas kalliota, että saisi housuihin juuri oikeanlaisen kuluneen sävyn.

Herättävätkö nämä mielikuvien sirpaleet kenessäkään muistoja?

25 kommenttia:

  1. Voi apua! Tuo kolmannen kirjan farkkukohtaus tuo mullekin mieleen jonkun lukemani kirjan, mutten mitenkään saa päähäni minkä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salla, harmi. Farkkuja kyllä saatetaan kuluttaa useammassakin kirjassa. Anni Polvan Tiinakin haalistutti farkkujaan, muistaakseni kyllä juuriharjalla.

      Poista
  2. Viimeisestä tulee vähän mieleen Taru Mäkisen Tinka-kirjat, mutta ehkä ei kuitenkaan... Enkä muista tuota farkkukohtausta, vaikka olisi voinut hyvin jäädä mullekin mieleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karoliina, Tinkat tosiaan, niitäkin tuli luettua. Mutta tuo hakemani kirja on luultavasti vanhempi, ehkä jotakin 60-70-lukua. Ja fiilispohjalta väittäisin, että se ei ollut suomalainen.

      Poista
    2. Tinkassa oli tosiaan sellainen kohtaus, jossa ujutti liian tiukkoja farkkuja jalkoihin, mutta on siis joku muu... Rakastin Tinka-kirjoja n. 15-vuotiaana.

      Poista
    3. Katja, farkut ovat selkeästi olennainen osa nuorten tyttöjen kirjallisuutta. :) Ja kyllähän se olikin tietyssä iässä hyvin tärkeää, että oli juuri oikeanlaiset farkut.

      Poista
  3. Varpu-kirja soittaa hirvittävästi kelloja päässä, mikäköhän se on. Muistaakseni tästä on ollut jossain puhetta aiemminkin. Googlasin. Voisiko se olla Tuula Kallioniemen Se salaperäinen punatukka? Ainakin täällä puhutaan Varpusta sen yhteydessä: http://www.bookcrossing.com/journal/6545472/

    VastaaPoista
  4. Tapaus kakkosen paperipussi kuulostaa tosi tutulta. Jotenkin yhdistän sen Judy Blumeen, mutta todennäköisesti kirjailija on joku ihan muu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, tuolla alempana taisikin tulla ratkaisu tähän. Onkohan se sinunkin muistelemasi paperipussi juuri tuosta Lissun muistamasta kirjasta.

      Poista
    2. Tiesin olevani väärässä kirjailijan suhteen, mutta olen lukenut tuon oikeankin! :) Hyvä, että joillakin muisti vielä toimii.

      Poista
  5. Viimeisestä tulee mieleen Neljä tyttöä ja maagiset farkut. Vai etsitkö jotain vanhempaa kirjaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katri, vanhempaa kirjaa haen. Maagiset farkut eivät ole kuuluneet minun nuoruuteeni. :)

      Poista
    2. Arvelinkin, mutta siitä huolimatta tuli ensimmäisenä mieleeni. No toivottavasti selviää.

      Poista
  6. Kakkonen on iki-ihana E.L. Koningsburgin Ystäväni noitatyttö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lissu, kyllä, tuo se on! Mahtavaa, enää yksi kirja selvittämättä.

      Poista
  7. Aivan mahtavaa joukkoälyä tässä ketjussa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sallan niin on! Kannattaa aina kysyä blogitoverilta.

      Poista
  8. Tää on vähän kuin aikoinaan sellaiset radio-ohjelmat, jonne saattoi soittaa ja hyräillä kappaletta ja asiantuntija tiesi aina, että mikä kappale oli kyseessä. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reeta, kyllä - bloggaajat ovat kirjallisuuden kollektiivinen muisti!

      Poista
  9. Hei Liisa, laitoin sinulle Muumi-haasteen - jos et ole vielä osallistunut. Lapsuuden kirjoja ehkä tämäkin, tosin minulle ei näin ollut
    http://kulttuurikukoistaa.blogspot.fi/2014/04/kuvanveistajan-tytar-ja-muumi-haaste.html

    VastaaPoista
  10. Vastaus on vähän myöhässä, mutta ryhdyin tänään miettimään, mikä on Ystäväni noitatytön alkuperäinen pitkä nimi. Näistä kirjoista en tunne ykköstä mutta kolmonen on mielestäni Marian pilvilinnat, ruotsalainen alkuperäisteos Porträtt av Marie. Minäkin tykkäsin, olihan päähenkilö kaimanikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Maria, ihanaa saada vastaus näin monen vuoden jälkeen, varsinkin kun tuon kolmannen kirjan arvoitus jäi aikoinaan ratkaisematta. Luulenpa, että arvoitus on nyt ratkennut, ainakin kirjan kansikuva näyttää tutulta. Täytyy etsiä kirja käsiin!

      Poista