sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Monika Fagerholm & Martin Johnson: Meri. Neljä lyyristä esseetä


"Olemme kaukana saaristossa, Suomenlahdella – Itämeren laidalla. Altaan vesi on puhdistettua vettä. Meressä ei voi uida. Niin on ollut jo muutaman vuoden ajan. Tai tietenkin voi, mutta se on inhottavaa, vaarallista, siitä voi tulla sairaaksi. Meressä on muun muassa sinilevää, se on myrkyllistä. Kesän lopulla se kelluu puuromaisina vöinä meren pinnalla.
Loppukesästä sitä ei voi välttää. Niinpä minä makaan tässä ja vain katselen merta."

Meri. Kalliorannat, joilta voi kesäisin pulahtaa uimaan. Tai syvyydet, joihin ei ole mahdollista laskeutua, koska veden paine puristaisi ihmisen kasaan. Meri, johon lasketaan likavettä ja jätteitä. Kuoleva merenpohja. Majakkasaaret ja luotsiasemat, joilla pärjäävät vain yksinäisyyttä hyvin sietävät yksilöt. Meri kulkureittinä paikasta toiseen. Meri vertauskuvana ihmisen vapaudelle ja kaukokaipuulle. Meri, joka vaatii uhrinsa.

Monika Fagerhomin ja Martin Johnsonin Meri on ihastuttava kirja. Se koostuu tajunnanvirtamaisista tekstinkappaleista, haastatteluista, muistoista ja pohdinnoista, jotka kaikki liittyvät tavalla tai toisella mereen. Kirjan rakenne on ilmava, rauhallinen ja viipyilevä: sen äärelle voi pysähtyä kuin autiolle merenrannalle konsanaan. Kirja ei silti suinkaan ole pelkkää tunnelmointia, vaan välillä sen sivuilla vallitsee melkeinpä synkkä ja uhkaava tunnelma. Kun kuvataan klaustrofobisia hetkiä sukellusveneessä – tai kerrotaan kuinka kylmään veteen joutunut ihminen paleltuu hengiltä – tai kun selostetaan, kuinka lihantuotantolaitosten sonta täyttää hiljallee Itämeren. Meri on tässä kirjassa kaikkea: se on kaunista ja rumaa; elämää ja kuolemaa; uimista ja kirjoittamista; toivoa ja pelkoa.

Meri on myös kirja kirjoista ja tarinoista. Mukana kulkevat esimerkiksi Jules Verne, Tomas Tranströmer, Shakespeare ja Joseph Conrad – sekä Jonathan Franzen ja David Foster Wallace, joiden ystävyydelle ja kirjalliselle tuotannolle omistetaan pitkä, kiehtova luku nimeltä Masafura, kauemmas, yksinäisyys. Kirja jättikin jälkeensä paitsi halun matkustaa yksinäisille saarille ja vetäytyä hiljaisuuteen meren rannalle, myös kiinnostuksen monia kirjassa mainittuja kirjailijoita ja kirjoja kohtaan. Meri oli kuin kartta, jossa vesistöt risteilevät, yhtyvät ja johdattavat aina uuden ajatuksen tai oivalluksen luo.

Nautin Meressä oikeastaan kaikesta. Rakenteesta, jossa eripituiset ja -tyyliset kappaleet seurasivat toisiaan yllättävästi mutta luonnollisesti. Erilaisista äänistä, jotka kirjassa kaikuivat: Fagerholm ja Johnson ja ihmiset joiden kanssa he vaihtavat ajatuksia. Tunnelmasta, joka oli rauhallinen ja viileä, mutta voimakas. Ajatuksista, joita kirja tarjoili. Vaikka kirjassa puhutaan hyvin paljon muistakin aiheista kuin varsinaisesta merestä, se tuntuu muodollaan ja sisällöllään tavoittavan täydellisesti meren olemuksen. Ehkä siksi, ettei kirja pyri kuvailemaan meren ulkoista muotoa vaan menee syvemmälle, assosioi ja sukeltaa pohjaan asti.Tämän lähemmäksi merta ja sen merkityksiä ei kenties kirjallisessa muodossa voi päästä.

Merestä ovat lukeneet myös Riina, Suketus, Jenni, Anneli, Maria, Sanna ja noora.

Monika Fagerholm ja Martin Johnson: Meri. Neljä lyyristä esseetä (Havet. Fyra lyriska essäer, 2012)
Suom: Asko Sahlberg
Kansi/kannen maalaus: Maria Appelberg/Caren Schröder
Teos, 2012

8 kommenttia:

  1. Tämä on hieno kirja. Muistan tunnelman edelleen vahvasti, vaikka lukemisesta on kohta 1,5 vuotta. Tästä saa upean fiiliksen, vaikkei olisi varsinainen meri-ihminen itse – tai vasta haaveilee tulevansa sellaiseksi. Vastaavaa kirjallisuutta lukisin mieluusti paljon enemmänkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suketus, ajattelin kirjaa lukiessani juuri samaa: tällaisia kirjoja toivoisin löytäväni useammin! Jotain faktan ja fiktion väliltä, täynnä ajatuksia, mutta myös tekstinä vahvaa. Ja se tunnelma. Rakastuin!

      Poista
  2. Voi minkä teit, Liisa. Minun ei pitänyt varata kirjastosta nyt yhtään mitään, mutta jos kuitenkin, jos tämän. Ihana meri. Kiitos kun kirjoitit, tämä on mennyt minulta ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linnea, niin tuttua! "Nyt en kyllä varaa vähään aikaan mitään kirjastosta." Ja sitten kuitenkin varaa. :) Tämä on kyllä ihana kirja, joten kannattaa rikkoa varauskiellot Meren takia.

      Poista
  3. Ooh! Tämähän kuulostaa aivan ihanalta, semmoiselta kirjalta joka minunkin on pakko lukea! Kiitos Liisa vinkistä, minäkin siirryn nyt verkkokirjastoon tekemään varausta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sara, hyvä hyvä! Olen melkoisen varma, että sinäkin ihastut tähän. <3

      Poista
  4. Ihanasti kirjoitit ihanasta kirjasta. Enough said. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, noora. :) Tämä oli kyllä kertakaikkiaan ihana.

      Poista