tiistai 15. tammikuuta 2013

TTT: Kymmenen kirjallista kävelyä

Tällä kertaa listaan Top Ten Tuesday merkeissä kirjallisia kävelymatkoja. Pidän kirjojen kävelykuvauksista ja kävelen itse mielelläni. En tiedä, kumpi tuli ensin: kävelenkö, koska suosikkikirjojeni henkilöhahmot tekeät kävelyretkiä, vai vetoaako kirjallinen tallustelu, koska olen kävelijä luonteeltani. Tässä joka tapauksessa kymmenen erityisen rakasta kävelymatkaa.

1. Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
    Jane Eyre lähtee kylmänä tammikuun iltapäivänä kahden peninkulman kävelylle viedäkseen kirjeen postiin. Puolimatkassa Jane pysähtyy katselemaan maisemaa ja näkee hetken kuluttua hevosen ja ratsastajan: Mr. Rochester ja Jane kohtaavat ensimmäisen kerran. Tämän kohtaamisen lisäksi minua on aina viehättänyt kuvaus talvisen Englannin maisemasta:
"Tie oli kovaa, ilma tyven, matkani yksinäinen. Kävelin nopeasti, kunnes lämpenin, ja sitten hidastin kulkuani nauttiakseni erikseen jokaisesta matkan tarjoamasta ilosta. Kello oli kolme; kirkon kello löi juuri, kun kuljin tornin ohitse, ja hetken viehätystä lisäsi lähenevä hämärä ja vinosti loistavat, kalpeat auringonsäteet."

2. Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
    Kun Jane Bennet sairastuu vieraillessaan Bingleyn perheen luona, Elizabeth kävelee reippaasti kolmen mailin matkan tavatakseen siskonsa ja saapuu perille takinliepeet ja sukat kuraisina. Bingleyn sisar paheksuu kovasti moista hurjaa ja yksinäistä matkantekoa ja Elizabethin ulkonäköä, mutta Mr. Darcyn mielestä kävelyretki sai Elizabethin kauniit silmät loistamaan entistä kirkkaammin...

3. J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta
    No, aika suuri osa kirjasta.

4. L.M. Montgomery: Runotyttö maineen polulla
    Ruth-täti lukitsee suutuspäissään oven yöksi, kun Emilia on ilman tädin lupaa lähtenyt esiintymään koulun näytelmässä. Kun Emilia palaa esityksestä ja huomaa oven lukituksi, hän päättää vihastuksissaan kävellä seitsemän mailia kotiin Uuteen Kuuhun - ja jäädä sinne. Oli aika panna toimeen myllerrys. Onneksi Jimmy-serkku on hereillä Uudessa Kuussa ja onnistuu munkkien syönnin lomassa puhumaan Emilialle järkeä. Ja niin Emilia kävelee aamuyöstä takaisin Shrewsburyyn.
Molemmat kävelyretket ovat lumoavia: kuutamoinen ja tuulinen, vihainen marssi Uuteen Kuuhun, sekä mielikuvituksen leikin värittämä paluumatka:
"Puiden ääriviivat olivat samalla kertaa hauskoja ja kammottavia, aivan toisenlaisia kuin päivällä. Viime vuoden kuihtuneet ohdakkeet olivat kummituksina pitkin aitovieriä, ränsistynyt vanha keltakoivu kuin metsän satyyri. Vanhojen jumalten askelet kaikuivat hänen ympärillään."

5. Johanna Sinisalo: Linnunaivot
    Ääriolosuhteissa vaeltamista ja elämysten tavoittelua. Yhteyttä luontoon vai vieraantumista siitä?

6. Henry David Thoreau: Kävelemisen taito
    Runollisesti kävelemisestä ja kriittisesti ihmisen ja luonnon suhteesta. Ihanan ideologinen kirja.

7. E.M. Forster: Talo jalavan varjossa
    Leonard Bast tekee lähtemättömän vaikutuksen Schlegelin neiteihin kertoessaan yksinäisestä yöllisestä kävelystään maaseudulla. Kävelyretken innoittajana ovat olleet "ihanat kirjat", mutta Margaret ja Helen vaikuttuvat erityisesti siitä, että Leonard on itse lähtenyt kävelylle - seikkailulle.
" - Mutta oliko auringonnousu ihmeellinen? Helen kysyi.
Unohtumattoman rehellisesti mies vastasi: - Ei. - Sana lennähti kuin piikivi lingosta. Kaikki mikä hänen puheessaan oli näyttänyt halpahintaiselta tai kirjalliselta, suistui alas [...].
- Auringonnousu oli vain harmaa, siitä ei kannata puhua mitään."

8. Dorothy L. Sayers: Kas tässä teille ruumis
   Kirjan alussa Harriet Vane on lähtenyt patikoimaan Englannin kaakkoisrannikolle, voileipiä eväänään ja Tristram Shandy matkalukemisena. Nautin niin paljon tästä Harrietin kävelyretken kuvauksesta, että petyn hiukan joka kerta, kun rannalta löytyvä ruumis päättää patikoinnin.

9. Väinö Linna: Tuntematon sotilas
     "Läähättäen, ähkien, kiroillen ja kompastellen eteni avoparijono pimeässä metsässä. Synkkä kuusikko ja matalalla kulkevat sadepilvet pimensivät yön. Miesten jalkineissa porskui vesi. Kankeat ja märät vaatteet painuivat kiinni ihoon, jonka lämpö sai ne höyryämään. Väsymyksestä ja nälästä horjuva mies tuijotti kiinteästi edellään kompastelevaa harmaata haamua."

10. Haruki Murakami: Norwegian Wood
      Watanabe ja Naoko tapaavat toisiaan yleensä viikonloppuisin ja kävelevät ristiin rastiin Tokiota, pysähtyvät välillä syömään ja jatkavat kävelyä. "Me vain vaelsimme eteenpäin niin kuin käveleminen olisi ollut meille uskonnollinen rituaali, jonka avulla paransimme haavoittuneita sielujamme."       

28 kommenttia:

  1. Repesin kolmoskohdassa. Ah, Tolkien.
    Tuo Ylpeyden ja ennakkoluulon kolmen mailin kävelyretki huvitti myös aikoinaan kun olin juuri sitä ennen lukenut Wuolijoen Niskavuorta jossa Loviisa vihapäissään viettää yön metsässä...eivät ole ansarikukkia ne Niskavuoret.

    Kafkan varhaisessa novellissa Erään taistelun kuvaus kävellään läpi öisen Prahan, kaikenlaisten kokemusten ohella reitti on kuvattu sen verran tarkasti että kyseinen matka on käveltävissä nykyäänkin. Mitäköhän muita kirjallisia kävelyreittejä voisi toistaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hdcanis, Joycen Odysseuksen päivämatkan kai voisi kävellä. En tiedä, kuinka tarkkaan se on kopioitavissa, mutta on kai siinä aika paljon maamerkkejä.

      Hmm, pitäisikö lähteä Dubliniin Bloomsdayn viettoon ja kävelemään...

      Poista
  2. Oi miten ihana (ja ihastuttava!) postaus, kiitos tästä! <3 En ole lukenut listaamistasi kirjoista kuin kaksi (Ylpeys ja ennakkoluulon ja Norwegian Woodin) mutta siitä huolimatta näitä kävelykuvauksia oli ihanaa lukea. :)

    Tästä tuli hyvälle mielelle. Minäkin olen kävelijä, kävelen miltei joka paikkaan ja paljon joka päivä, ja nautin siitä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara! Käveleminen on parasta :) Ja ihanaa, jos näistä oli iloa: minulla oli hurjan hauskaa tätä juttua kirjoittaessa.

      Poista
  3. Ihastuttava bloggaus, suurkiitokset! Kiinnostava ja houkutteleva näkökulma ja monia tuttuja kirjoja.

    Sinisalon uusin vasta kävelykirja onkin, siitä tulee kauhea patikointikuume. Suosittelen myös "kävelyfilosofi" Muiria sinulle ja muillekin kävelyn ystäville: http://www.lily.fi/juttu/john-muir-pitka-kavely-meksikonlahdelle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jenni :) Tuon Sinisalon kirjan aion varmasti jossain vaiheessa lukea, ja kiitos myös tuosta toisesta vinkistä, sekin vaikuttaa kiinnostavalta!

      Poista
  4. Peukut pystyyn täältäkin: ihana postaus:) Minäkin olen kävelijätyttöjä, mutta en ole koskaan tullut tajunneeksi listata suosikkikävelyitä kirjallisuudesta. Hmm. Hyytävä kävely on ainakin klassikkojännärissä Valkopukuinen nainen, jossa nuori mies tallustelee pitkin öisiä katuja ja törmää lähes kummitusmaiseen ilmestykseen, valkopukuiseen naiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sonja, tuo Valkopukuinen nainen onkin ollut lukulistalla pidempään, ja ehkäpä se nyt siirtyy taas pienen askeleen ylöspäin listalla :)

      Poista
  5. Voi mikä mainio kooste vaikuttavista kävelyistä! Kiitos tästä illan piristäjästä. :-)

    (Sonjan lisäys on sekin mainio :D)

    VastaaPoista
  6. Ihana postaus. Minä(kin) rakastan kävelemistä ja usein kävellessäni kuvittelen saavuttavani jonkun kirjan maiseman. Sinulla on hienoja kirjoja listallasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, muistankin että olet myös kävelijä :) (Onkohan lukutoukissa keskimääräistä enemmän kävelyn ystäviä?)

      Poista
  7. Ihana Liisa!

    Ylpeys ja ennakkoluulo -kävely on kyllä hieno ja kolmonen nauratti minuakin. Odotan kovasti Norwegian Woodin kävelyitä, nyt tällä viikolla olen kävellyt Montgomeryn Annan kanssa Summersidessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Linnea :) Montgomeryn kirjoissa kävellään todella paljon: tuo Runotytön kävely on suosikkini, mutta muitakin ihania löytyy. Ja Norwegian Woodissa kävellään myös paljon: ja sitä kannattaa toki odottaa muutenkin kuin kävelyiden vuoksi.

      Poista
  8. Oi, onpa hieno aihe ja hieno kokoelma! Tekee mieli lähteä kävelylle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luru, sittenhän tämä postaus oli onnistunut, jos se innoittaa kävelemään. Tai lukemaan kävelemisestä :)

      Poista
  9. Mainio postaus! Puolet noista on tullut käveltyä mukana, mutta enpä ole tästä näkökulmasta niitä ajatellut. Kiitos uudesta näkökulmasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elina. Jotenkin tämä aihe on sellainen, joka kiehtoo minua, ja siksi kiinnitän kirjoissa helposti huomiota ihan pieniinkin kävelykohtauksiin.

      Poista
  10. Olipas hauskan erilainen lista! Ja antoi uutta näkökulmaa kyllä taas :)

    VastaaPoista
  11. Ihana ja erilainen TTT :)

    Minulle on tuttu ainoastaan kohdan 9 kävely, mutta tänä vuonna olisi tarkoitus kävellä reitti kohdasta 3 ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Villasukka! Sinulla onkin sitten vähän pidempi kävelymatka edessäsi :)

      Poista
  12. Aivan ihania kirjallisia kävelyitä! Kroonisena kävelijänä rakastan myös lukea kävelemisestä. Road tripitkin ovat minusta parhaimmillaan käveltynä :)
    Oma suosikkikävelykuvaukseni ei niinkään kuvaa käveltävää matkaa, vaan itse kävelijää: "Hän oli innokas kävelijä. Voi! Hämmästyttävä kävelijä; takki auki ja pieni fetsi päässään, huolimatta auringosta." (Righas)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoa Elma Ilona. Ja kävelijä on tietysti olennainen osa kävelemistä: hieno lainaus. :)

      Poista
  13. Ihania kävelykuvauksia, varsinkin Emilian öinen paluumatka on kaunis, lempiasioitani koko kirjassa! Tolkienia lukiessa tekee tosiaan mieli aina lähteä kävelylle (tie vain jatkuu jatkumistaaan...)
    Tuli mieleen myös Kun ruusu puhkeaa -kirjan Macin vaellus, siitä kerrotaan luvussa 17 Among the haycocks (Rose in bloom, http://www.gutenberg.org/files/2804/2804-h/2804-h.htm#2HCH0017)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että Emilian kävelyretki on tehnyt sinuunkin vaikutuksen! Macin kävelyä en muista kuin hämärästi, mutta täytyy kiinnittää siihen huomiota: olen nimittäin suunnitellut lukevani juuri nuo Alcottin serkus-kirjat piakkoin uudelleen :)

      Poista