tiistai 21. helmikuuta 2017

Anja Kauranen: Syysprinssi


"Minä vartuin sinun kainalossasi kirjailijaksi, ja ymmärsin heti ensimmäisestä omasta lauseestani lähtien että rakkaus on este todelliselle kirjoittamiselle, oikeammin sen vastakohta, sillä kirjoittaminen on rakkauden poispyyhkimistä, ohittamista, sen korvaamista."

Syysprinssi on romaanimuodossa kerrottu tositarina. Se kuvaa Anja Kaurasen ja Harri Sirolan lyhyttä rakkaustarinaa ja jälleennäkemistä, vuosia rakkauden jälkeen. Se on 80-luvun punkliikkeen tarina, kertomus nuoruudesta ja unelmista. Unelmista jotka toteutuvat ja niistä jotka särkyvät. Se on kirja vanhenemisesta, muistelemisesta ja melankolisesta nostalgiasta.

Kirjassa viehättää sen hillitty pienimuotoisuus. Syysprinssi käsittelee suuria, ravisuttavia aiheita – nuoruutta, rakkautta, mielen järkkymistä – mutta Kauranen kirjoittaa niistä rauhallisesti, surumielisen toteavasti. Nuorena rakkaus oli kaiken nielevää, hullua, upottavaa, mutta keski-ikäinen Kauranen tietää, että rakkaus kesti vain hetken ja että rakastavaiset vanhentuvat, heidän ihonsa alkaa roikkua ja intohimo vaihtuu myötätuntoon ja hellyyteen. Hän tietää, että mielen sairaudet ja sähköshokit voivat pyyhkiä unohtumattoman rakkauden pois rakastetun muistoista.

Autofiktiossa piilee aina jonkinlainen tirkistelyn tunteen vaara, mutta Syysprinssi onnistui ainakin minun kohdallani välttämään tuon karikon. Kirja tuntuu suoralta ja rehelliseltä, mutta myös lempeältä ja ymmärtäväiseltä. Kaurasen teksti virtaa kauniisti ja vaivattomasti.

Minulla on ristiriitainen suhde Anja Snellmanin tuotantoon. Olen lukenut häneltä useamman kirjan, mutta en läheskään koko tuotantoa. Kaikista kirjoista en ole pitänyt varauksetta, mutta yksikään hänen kirjansa ei ole jättänyt kylmäksi. Syysprinssi yllätti positiivisesti ja nousi suosikkieni joukkoon Snellmanin tuotannosta. Kirja jäi viipyilemään mielessä, kuin haikean kaunis sävelmä.

Syysprinssistä ovat kirjoittaneet myös riitta k, Tuomas, Tiia, Ina ja Hanna.

Anja Kauranen: Syysprinssi
Kansi/kannen kuvat: Tuula Mäkelä/Ulla Jokisalo
WSOY, 1996

4 kommenttia:

  1. Oleen Snellmanin fani. Ainoa kirja, josta en ole kovin pitänyt, on Lemmikkikaupan tytöt.
    Syysprinssi on parhaimmasta päästä. Elokuvasovituksesta en pitänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, kiva kuulla että Syysprinssi on Snelmaan-faninkin mielestä hänen parhaimpiaan. :) Oma lempparini on Pelon maantiede, mutta tämä Syysprinssi tosiaan nousi nyt myös suosikkien joukkoon.

      Poista
  2. Syysprinssi tuntui nimenomaan rehelliseltä, eikä tullut sellaista tirkistelyn tunnetta, mikä voisi tulla kun kyse on jonkun yksityiselämästä. /Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia, olin hiukan vältellyt tätä kirjaa, koska olin pelännyt juuri sitä tirkistelyä, mutta onneksi sitä tunnetta ei Syysprinssistä tullutkaan.

      Poista