Sivut

tiistai 27. lokakuuta 2015

Kirjamessujen jälkihehkuja

Niin ne vain taas tulivat ja menivät – Helsingin kirjamessut. Tänä vuonna ne saapuivat elämääni vähän kuin varkain: en ollut juurikaan etukäteisfiilistellyt, mutta olin sentään selannut messulehden tarkasti läpi ja merkannut vaaleanpunaisella yliviivaustussilla kiinnostavat ohjelmanumerot. Katsotaan sitten, kuinka paljon sitä jaksaisi.

Sitten kun perjantaina aloitin kolmen päivän messurupeaman, humahdin hetkessä messutunnelmaan. Perjantaina ja lauantaina kävin vain pyörähtämässä messuilla (tai siltä se tuntui, vaikka kumpanakin päivänä vietin messuilla vähintään kolme tuntia), mutta sunnuntaina messusin sitten koko päivän. Näin ja kuulin hurjasti kaikkea mielenkiintoista, tein ihania kirjahankintoja ja näin lukuisia kirjaystäviä. Kaiken tuon jälkeen mieli on ollut samaan aikaan täysi ja tyhjä. Ihanaa oli, jälleen kerran.

 
Perjantaina Juri Nummelin kertoi kirjastaan 50 kirjaa - 50 elokuvaa. Kiinnostava aihe sellaiselle, joka rakastaa niin kirjaa kuin elokuvaakin, ja sujuvasanaista Nummelinia kuunteli ilokseen.

Seuraavaksi kuuntelemaan Emmi Itärantaa, joka oli kerännyt paikalle suuren joukon yleisöä. Hurmaava Itäranta kertoili kirjoitusprosessistaan, oivalluksen hetkistä, unista ja kahdella kielellä kirjoittamisesta. Uutuusteos Kudottujen kujien kaupungin englanninkielinen versio ei ole vielä valmis, ja Itärannan mukaan on mahdollista, että se saattaa poiketa jossain määrin suomenkielisestä – jos kustantaja sitä haluaa. Mielenkiintoista!

Haastattelun jälkeen kävin jonottamassa Itärannalta omistuskijoituksen omaan Kudottujen kujien kaupunkiini, ja Itäranta kiitteli kirjabloggaajia tärkeän työn tekemisestä.


Perjantain kotiintuomisina oli kirjoja ja herkkuja.


Lauantain messut alkoivat perinteisellä Bonnierin kirjabloggaajabrunssilla. Tänä vuonna paikalle oli saapunut kahdeksan esikoiskirjailijaa sekä kaksi konkaria. Esikoiskirjailijat kertoivat, miltä tuntuu saada ensimmäinen kustannussopimus, löytyykö kirjojen taustalta omakohtaisia kokemuksia, ja mitä kirjailijat itse juuri nyt lukevat.


Esikoisten lisäksi mukana olivat Katja Kettu ja Mihail Šiškin. Ihastuin kuvaukseen Šiškinin Neidonhiuksen lukemisesta: "En ymmärtänyt mitään, mutta rakastin joka hetkeä." Otin sen tämän vuoden messujen motoksi.




Brunssin jälkeen ehdin vielä käydä kuuntelmassa KirjaKallion keskustelua aiheesta Hyvää huomenta Suomi: kuka täällä pärjää?. Paneelissa keskityttiin erityisesti nuorten köyhyyteen ja syrjäytymiseen, ja mukana keskustelussa olivat Vihreiden Maria Ohisalo,Vasemmiston Li Andersson, Kokoomuksen Wille Rydman, Helsingin nuorisotoimen johtaja Tommi Laitio ja kirjailija Katariina Romppainen. Erityisesti Laition konkreettiset esimerkit nuorten kokemuksista kiinnostivat.



Sunnuntain messuohjelman aloitti osaltani Leena Krohn, joka luki yleisölle ääneen. Krohnin rauhallinen olemus ja kauniisti virtaava kieli olivat messuhulinan keskellä kuin hengähdyshetki. Ja: "En ymmärtänyt mitään, mutta rakastin joka hetkeä."


Seuraavaksi Takauma-lavalle, jossa Sirpa Kähkönen ja Hannu Mäkelä puhuivat Venäjästä. Kumpikin on viettänyt aikaa Pietarin kirjailijaresidenssissä, mutta keskustelussa kirjailijat puhuivat ennen kaikkea kokemuksistaan venäläisyydestä ja venäläisistä ihmisistä, vastakohtana mielikuvien ja uutisten Venäjälle.


Seurasin Kähköstä Katri Vala -lavalle, jossa hän veti keskustelua ilmaisunvapaudesta. Vieraina olivat Thomas Elfgren ja Abdirahim Hussein. Keskustelu oli minulle yksi koko messujen parhaita hetkiä: viisaita, painavia sanoja.



Matka jatkui kuuntelemaan Claes Anderssonia, joka puhui vanhemman miehen viisaudella runoudesta, isäsuhteesta, politiikasta ja elämästä. Miten karismaattinen voikaan ihminen olla!

Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ehdokkaat olivat vuorossa seuraavaksi. Kiinnostuin haastattelujen perusteella ainakin Kaija Rantakarin runoteoksesta ja Katja Raunion yliopistoromaanista.



Sitten oli kirjaostosten aika! Täsmäostoksena kävin nappaamassa Suomen somalit -kirjan, joka on yksi Kanava-tietokirjakilpailun ehdokkaista. Antikvariaattiosostolta bongasin suureksi ilokseni T. S. Eliotin Old Possum's Book of Practical Catsin. Kirjailoa!

Vielä jaksoin tallustella kuuntelemaan Leena-Maija Rossia, joka puhui Irja Askolan haastattelussa sukupuolesta, toiseudesta, luokasta ja rodusta. Rossi myönsi, että hänen kirjansa Muuttuva sukupuoli saattaa olla hiukan vaikeaselkoinen, mutta vinkkasi mukana olevan myös kevyempiä tekstejä, esimerkiksi Gilmoren tytöistä.



Messuohjelmassa olisi ollut vielä muutama vaaleanpunaisella merkattu ohjelmanumero, mutta tässä vaiheessa pää alkoi olla jo niin täynnä ajatuksia, että oli paras siirtyä purkamaan niitä herkullisen messukakun äärelle. Vielä hetki vaeltelua tyhjentyvässä messuhallissa, ja sitten oli aika hyvästellä kirjamessut tältä vuodelta. 

Kiitän järjestäjiä bloggaripassista, jonka voimin messuilin kolme päivää!

12 kommenttia:

  1. Hauska kuulla että kirjailija kiitti kirjabloggaajia hyvästä työstä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katriina, se oli kyllä mieltä lämmittävä kommentti. :)

      Poista
  2. Sunnuntain ohjelma olisi voinut olla omani, jos olisin jaksanut neljännenkin päivän. Annoskateus iski... Mutta ihanaa oli ja paljon kaikkea, pakko oli sulatella päivä ennen arkeen paluuta (joka silti onnistui huonosti). Kiva rapsa, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Arja! Sinä ehdit nähdä messuilla todella paljon kaikkea huippumielenkiintoista, joten sulattelu tuli varmasti tarpeeseen.

      Sunnuntaina oli kyllä todella paljon hyvää ohjelmaa, vaikka niinhän joka päivä taitaa olla. :) Ensi vuoden messuja odotellessa!

      Poista
  3. Argh, kommentti ei ensin onnistunut ja sit tuli tuplasti... Poistathan ekstrat, kiitos!

    VastaaPoista
  4. Mukava raportti! Luen juuri tuota Itärannan kirjaa niin on kiintoisaa lukea hänen haastiksistaan, kun en valitettavasti päässyt itse kuulemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bleue, Itärannan kirja odottaa minulla lukuvuoroa. Messuilta lähti mukaan niin monta houkuttelevaa kirjaa, että tekisi mieli lukea ne kaikki yhtaikaa - Itärannan kirja on kyllä sieltä kaikkein houkuttelevimmasta päästä. :)

      Poista
  5. Näitä messupostauksia on mukava lueskella: jokainen on nähnyt ja kuullut niin erilaisia juttuja. :-) Sinulta löytyy sellaisia, joita olin itsekin messulehteä selaillessa ajatellut mennä katsomaan, mutta jotka sitten jäivät päällekkäisyyksien takia. Esimerkiksi Juri Nummelinin, Claes Anderssonin ja Leena Krohnin haastattelut. Ensi vuonna täytyy käydä enemmän Kirjakallion puolelle, kun nuoria haastattelijoita on kehuttu paljon.

    Kertakaikkisen huikeat messut! Oli ihanaa tavata hulinoissa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, messuraporttien myötä on ihana palata vielä hetkeksi messutunnelmiin. Ja samalla pääsee kurkistamaan, kuinka eri tavoilla messuja voi viettää. Hienoa!

      KirjaKallio tarvitsisi varmaan itselleen pian isommat tilat. Ainakin tuota seuraamaani paneelia oli kuuntelemassa niin paljon ihmisiä, että he melkein tukkivat käytävät.

      Oli hienoa nähdä, ensi vuoden messuilla viimeistään taas! :)

      Poista
  6. Hyvät kirjat ostit! :) Ja samoja herkkuja kuin mekin, tosin ehkä eri makuja (tai miksei samojakin).

    Oli ilo nähdä messuilla, kiitos. Ja mukava lukea messupostauksesi, ehdit kuunnella tosi kiinnostavia keskusteluja.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi, Katja! <3

      Ostin sitä mainostamaasi sitruuna-lakritsia (nam!) ja paria muutakin makua. :) Vielä on hiukkasen jäljelläkin.

      Poista