Mitä on taide? Mitä on ihmisen elämä? Parhaimmillaan ihmiselo voi olla vaikka sitä, että fyysisen rasituksen jälkeen lämmitetään sauna, otetaan löylyt, uidaan, syödään kalaa ja perunoita. Elämässä on kovia faktoja, jotka ovat välttämättömiä selviytymiselle: ruoka, suoja ja lisääntyminen. Mutta on neljäskin välttämättömyys, joka määrittää ihmisyyttä – kommunikaatio. Sen kautta päästään taiteeseen. Ja siitä on Nyljetyissä ajatuksissa kyse, taiteesta ja taidepuheesta.
"Tekopyhät porvarit ja tylsät vasemmistolaiset ovat sälyttäneet viime vuosikymmeninä kirjallisuudelle ja teatterille kammottavan velvoitteen: puuttua suoraan yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Mitä vittua! Yhtä hyvin voitaisiin vaatia nykysäveltäjältä oikeudenmukaisempaan pääomaverotukseen herkistävää sinfoniaa.
Taiteella on vain yksi velvoite: olla taidetta. Eli ylittää kopion, naurettavuuden ja kitschin kynnys. Se on iso velvoite. Taiteilija asettaa maailman merkkejä uudenlaiseen järjestykseen. Joskus, hyvänä päivänä, hän voi keksiä aivan uuden merkin."
Aimo ja Köpi ovat lukeneita miehiä, rumia, tavallisen oloisia ihmisiä. He ovat kaksi miestä, mutta heillä on yhteinen mieli, ja se mieli on loputtoman kiinnostunut maailmasta, ihmisistä ja kulttuurista. Yhdessä miehet soutavat 20 vuorokautta ja 700 kilometriä, Kustavista Hailuotoon. Ja matkan aikana puhutaan. Kirjallisuudesta, ennen kaikkea, mutta myös musiikista, uskonnosta, teatterista, fysiikasta, luonnosta ja hulluudesta. Muun muassa. Käydään läpi Volter Kilpi, Aleksis Kivi, Walt Whitman, Anna Ahmatova, Antonin Artaud, Bob Dylan ja William Shakespeare. Sekä vähemmän tunnettuja tekijöitä kuten Matti Hälli, Sally Salminen ja John Fahey.
Nyljetyt ajatukset on huikea taideteoria Juha Hurmeen tapaan. Taidetta ja sanoja rakastavat päähenkilöt ehtivät merimatkansa aikana määritellä useampaan kertaan mitä taide on sekä valaista näkemystään konkreettisilla esimerkeillä. Kirja on vakava ja leikkisä ylistys lukemiselle, ihmettelylle, uskaltamiselle, eri tavalla näkemiselle. Se on myös runsaudessaan häkellyttävä opas taiteen tielle. On innostavaa lukea hyvää analyysia tutuista teoksista ja kutkuttavaa saada tietoa aivan tuntemattomista tekijöistä.
Aimon ja Köpin puhe- ja soutumatkan seuraaminen vaati minulta lukijana hiukan totuttelua. Alku tuntui kankealta: lihakset eivät olleet vielä aivan lämmenneet; mieli ei heti ollut valmis matkalle. Mutta pian löysin oikean rytmin ja matkanteko sujui yhä joutuisammin. Tunsin iloa, innostusta, välillä uupumustakin kun puhe eksyi liian vieraille vesille, ja sitten päähenkilöt käänsivät taas keskustelun johonkin sykähdyttävään aiheeseen. Matkan jälkeen olin hiukan pyörällä päästäni, innostunut, ja maailma tuntui avaralta.
Hieno, hieno kirja! Jos rakastat kirjoja ja sanoja, lue Nyljetyt ajatukset.
Nyljettyjä ajatuksia ovat pohdiskelleet myös Elina, Ulla, Lea, Anneli, Minna, Kaisa ja Leena.
Juha Hurme: Nyljetyt ajatukset
Kansi: Pekka Laitinen
Teos, 2014
Nyljetyt ajatukset on ollut ehdottomasti yksi parhaista tänä vuonna lukemistani kirjoista! ♥ Hurme on oikeasti nero.
VastaaPoistaJa olen samoilla linjoilla kanssasi: Kirjan lukeminen otti aikansa, ja vaati sen, että tekstin kanssa todella pääsi samaan rytmiin. Mutta sen jälkeen lukukokemuksesta muodostuikin huikea matka halki suomalaisen, oikeasti merkittävän kirjallisuuden. Aah!
Hieno teksti, kiitos Liisa! ♥
Kiitos Sara. <3
PoistaKyllä Nyljetyt ajatukset on minullekin yksi vuoden parhaista (ja innostavimmista!) kirjoista. Tämän jälkeen tekee mieli vain lukea ja lukea ja laajentaa kirjallisuudentuntemustaan. Aivan loistava matka Hurmeen ohjastamana!
Mainio kuvaus matkastasi ja Aimon ja Köpin matkasta! Tämä kirja on riemastuttava ja inspiroiva! Matka olisi voinut jatkua vielä vaikka kuinka kauan, ja minulle jäi tunne, että haluan lukea tämän uudestaan.
VastaaPoistaJuha Hurme on tinkimätön kulttuurijätkä! Eläköön taide!
Elina, eläköön taide, totta tosiaan!
PoistaMinäkin olisin voinut jatkaa matkaa ties minne, ja Aimolla ja Köpillä olisi varmasti juttua riittänyt. Mutta olihan tässäkin jo niin paljon asiaa, että sulateltavaa riittää pidemmäksikin aikaa.
Kuulostaa juuri niin hyvältä kuin ajattelin. Tämän Hurmeen kirjan siis ostin messuilta, säästelen vielä hieman, mutta kirjoituksesi vahvisti tunnettani siitä että oikean kirjan ostin.
VastaaPoistaKatja, aivan varmasti ostit oikean kirjan. :) Säästelläkin kannattaa, ja lähteä sitten Aimon ja Köpin matkaan kun hetki tuntuu juuri oikealta.
PoistaHienosti kirjoitat kirjasta, joka on mahtava, jopa niin, etten oikein ole rohjennut kirjoittaa siitä mitään. Taisin aloittaa bloggauksen, mutta kesken jäi. Tässähän se on nyt sanottu, ei tarvikaan enää. Paitsi tietoa ja kommunikaation voimaa, myös huumoria Hurme tuo mukaan sen verran, että lukeminen ei tule liian raskaaksi painavista aiheista huolimatta. (Sitten kun lihakset on verrytelty lukukuntoon).
VastaaPoistaKiitos Arja. Minäkin itse asiassa ajattelin, etten osaisi kirjoittaa tästä kirjasta mitään. Tämä on niin runsas ja hieno ja omanlaisensa, että väkisinkin tuntee itsensä pieneksi kirjan edessä.
PoistaHurmeen huumori ja sanankäyttö on herkullista! Painavien ajatusten ja pienen myhäilyn liitto toimii.
Todella hyvin kirjoitettu; nyökyttelin koko ajan sanoillesi. Mahtavaa, että luit Hurmene teoksen ja että pidit siitä! Nyljetyt ajatukset on sellainen teos, johon tulee takuulla palattua ja napsittua poimintoja sieltä täältä. Itse sain innoituksen viimein tarttua Alastalon saliin - vähän kyllä jännittää, mutta aion kuvitella Aimon ja Köpin kannustamaan rinnalle. :-D
VastaaPoistaKiitos Kaisa!
PoistaNyljetyistä ajatuksista sai vaikka kuinka paljon lukuvinkkejä - lukuinspiraatiosta puhumattakaan! Ja kyllähän se Alastalo pitää jossain vaiheessa lukea. :)