Sivut

tiistai 31. joulukuuta 2019

Vuosi 2019 kansien välissä


Vuoteen 2019 mahtui paljon. Oli odotusta, haaveilua, pettymystä, töitä, väsymystä ja onnea.

Menin naimisiin.

Odotin koko vuoden Japanin matkaa unelmia pullollani. Matka peruuntui viime hetkellä taifuunin vuoksi.

Matkustin Vaasaan, Turkuun ja Tampereelle.

Tein paljon töitä.

Olin usein väsynyt. Pää kävi ylikierroksilla. Ehkä siksi luin tänä vuonna mielelläni myös vähän kepeämpää kirjallisuutta. Ja vaikka ne kepeät kirjat eivät aina jättäneet kovin suuria jälkiä, ja vaikka ne välillä olivat suorastaan kehnoja, ne täyttivät tehtävänsä lukuhetkellä: mieli irtautui arjesta ja rauhoittui.

Kirjavuoteen mahtui myös hienoja kokemuksia, ihania kirjoja ja innostavia ajatuksia. Eri tavalla mieleen jääneitä lukukokemuksia. Kirjavuosi 2019 oli esimerkiksi:

Piristävä:  

Ossi Nymanin Röyhkeys oli terävä, hauska ja ajankohtainen. Kirjan ajatukset ja asenne virkistivät ja tuulettivat ajatuksia ilahduttavasti.

Tarinan juhlaa:

Luin Margaret Atwoodin MaddAddam-trilogian päättävän Uuden maan hotkien ja tarinaan täysin uppoutuen. Sukelsin tarinaan niin syvälle, että todellisuuteen palaaminen otti hiukan voimille.

Myös Pajtim Statovcin Bollassa synkkä ja koskettava tarina rakentuu vaikuttavasti ja mukaansatempaavasti. Vaikutuin Statovcin taidosta kuvata epämiellyttävät päähenkilönsä myötätunnolla.

Ajatuksia herättävä:

Svetlana Aleksijevitšin Neuvostoihmisen loppu rakentaa moniäänisesti mosaiikkimaista kuvaa Nevostoliiton noususta ja tuhosta. Elisabeth Åsbrink puolestaan tiivistää vuoden 1947  tapahtumat pieniin, irrallisiin välähdyksiin. Erilaiset tavat kuvata lähihistoriaa – molemmat kirjat hurjan kiinnostavia.


Kiehtova:

Murasaki Shikibun Genjin tarinan ensimmäinen osa vei kauas menneisiin maailmoihin. Rakastin kirjan outoa, unenomaista tunnelmaa.

Innostava:

Alison Bechdelin omaelämäkerralliset sarjakuvaromaanit Hautuukoti ja Äideistä parhain olivat pullollaan erilaisia teemoja, tasoja ja viittauksia. Kirjat kertoivat hauskasti ja kipeästi yhden perheen tarinaa, ja samalla ne saivat pohtimaan tarinankerrontaa itsessään. Teosten intertekstuaalisuus oli jotenkin äärettämän inspiroivaa: teki välittämösti mieli uppoutua feministisiin klassikoihin ja lukea Proustia!

Innostuin myös Silvia Hosseinin esseistä. Pölyn ylistys kuljetti ajatuksia sulavasti ja luontevasti teemasta toiseen. Mikään ei innosta niin kuin kunnon essee!

Pettymys:

Kuten sanottua, luin jonkin verran kevyttä kirjallisuutta, joka ei aina ollut kovin hyvää. En kuitenkaan odottanutkaan niiltä kirjoilta kauheasti. Sen sijaan Jennifer Eganin Manhattan Beachiin petyin pahasti, koska kirja oli niin kaavamainen peruslukuromaani verrattuna hauskan kokeilevaan Aika suureen hämäykseen.

 Rakastettava:

Ihastuin Aino Vähäpesolan Onnenkissan raikkauteen ja vapauteen. Rakastin sen kirjallista luonnetta, runoanalyyseja ja akateemisuutta.

Ihana!

En rakastanut mitään kirjaa tänä vuonna niin paljon kuin Katja Kallion Valkokangastuksia. Rakastan Kallion tapaa kirjoittaa elokuvista ja elämästä. Valkokangastuksia sai itkemään ja hymyilemään – se sai sydämen pakahtumaan.


 Ihanaa kirjavuotta 2020!

8 kommenttia:

  1. Minäkin ihastuin tänä vuonna Katja Kallion elokuvakirjaan. Bolla jäi tänä vuonna lukematta, mutta se on niitä kirjoja, joiden pariin koetan etsiytyä ensi vuonna. Hyvää kirjavuotta 2020!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkokangastuksia oli kyllä ihana! Ja onneksi kirjat odottavat lukijaa - minullakin odottaa vielä moni viime vuoden kirja lukemista.

      Hyviä lukuhetkiä!

      Poista
  2. Vaikka lukemistasi kirjoista tunnistan vain Atwoodin teoksen, tunnistan kuitenkin lukemisen keinona tyynnytellä ylikuormittunutta päätä. Toivottavasti uusi vuosi on siinä suhteessa rauhallisempi. Hyviä lukuhetkiä uudelle vuosikymmenelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjat ovat parhaita mielen rauhoittajia. :) Hyvää ja lukiossa 20-lukua!

      Poista
  3. Minulla on juuri Valkokangastuksia luvussa.
    Hyvää ja kirjarikasta vuotta 2020!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkokangastuksia on kyllä elokuvan ystävän juhlaa. Hyvää kirjavuotta sinullekin!

      Poista
  4. Onnea naimisiin menosta, ja toivottavasti Japanin matka toteutuu vielä kerran! Hyvää uutta vuotta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä Japaniin täytyy jossain vaiheessa päästä - se on ollut pitkäaikainen haave. Hyvää uutta vuotta!

      Poista