Sivut

tiistai 29. toukokuuta 2018

Deborah Levy: Uiden kotiin


Joskus tekee mieli lukea vuodenaikakirjallisuutta. Vuodenaikakirjallisuus voi tarkoittaa sitä, että kesällä haluaa lukea kirjoja, joiden tapahtumat sijoittuvat kesään: kuumille kesäkaduille, helteessä läkähtyviin kaupunkeihin tai suolantuoksuiseen saaristoon. Tai se voi tarkoittaa sitä, että yhdistää tiettyyn vuodenaikaan tietynlaisen kirjallisuuden: syksyllä mieli kaipaa runoja, kesällä houkuttelevat paksut klassikot.

Deborah Levyn Uiden kotiin täyttää vuodenaikakirjallisuuden ehdot molemmilla tasoilla. Toukokuun yllätyshelteet saivat minut kaipaamaan luettavaksi kesäkirjaa, ja poimin Levyn kirjan lukupinosta, koska takakannessa puhutaan Nizzan kuumista rantabulevardeista ja huviloista uima-altaineen. Kirja onkin täynnä keskikesän tuntua, painostavaa kuumuutta, hikoilevia ihoja ja raskaita tuoksuja.

Yllättäen kirja vastasi muutenkin aika lailla käsitystäni hyvästä kesäkirjasta. Se on unenomainen pienoisromaani, jossa tunnelma on tarinaa olennaisempi. Se rakentuu irrallisista kohtauksista, joiden väliin jää paljon ilmaa ja kysymyksiä. Se on arvoituksellinen, hiukan ahdistava ja kummallisen kiehtova. Se lipuu eteenpäin verkkaisesti, pysähdyttäen lukijan samaan raukeaan tunnelmaan kuin kirjan ahdistuneet henkilöhahmot.

Henkilöt ovat Levyn kirjassa enemmän tyypiteltyjä hahmoja kuin moniulotteisia ihmisiä, mutta se ei tässä kirjassa haittaa, koska koko asetelma on enemmän maalauksellinen ja unenomainen kuin realistinen. Keskiössä säteilevä punatukkainen Kitty on kaikkein koristeellisin hahmo – alastomana tai risaisissa kesämekoissa esiintyvä, ihmisten salaisuuksien läpi näkevä mielenterveysongelmista kärsivä nuori nainen saattaa olla todellinen tai pelkkä näky, yksi niistä unikuvista, jotka ympäröivät huvilan kesäasukkaita.

Viihdyin erinomaisesti Levyn kirjan tunnelmissa, sen sottaisen kuumissa maisemissa. Uiden kotiin ei ole kepeä kesähuvittelu vaan siinä on uhan ja vaaran tuntua, kuten tämän tyyppisessä kesäkirjassa kuuluukin olla. Ja samalla siinä on kuitenkin kepeyttä, huolemttomuutta, joutilasta loikoilua ilta-auringon valossa. Melko täydellistä vuodenaikaluettavaa.

Kirjasta ovat kirjoittaneet myös esimerkiksi Omppu, Linnea, bleue, Katja ja Jassu.

Deborah Levy: Uiden kotiin (Swimming Home, 2011)
Suom. Laura Vesanto
Kansi/kannen kuva: Outi Vihlman/Galina Gallo
Fabriikki kustannus, 2016

6 kommenttia:

  1. Tämä olisi kieltämättä erinomainen varmasti nimenomaan kesäkirjana! :) Itse luin syksyllä, muistaakseni, ja vaikka sen tunnelma onkin jäänyt mieleen, jäi itse tarina hieman etäiseksi. Mielenkiintoinen kirja kuitenkin, mukava että pidit tästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laura, minullekin tämä kirja oli tavallaan etäinen, mutta hyvällä tavalla. Luulen, että tulen muistamaan kirjasta juuri sen tunnelman: ainakin nyt se on viipyillyt mielessä lukemisen jälkeen.

      Poista
  2. Tämä kirja sytytti rakkautteni Levyä kohtaan. Sittemin olen lukenut häneltä myös teokset Hot Milk ja novellikokoelman Black Vodka ja joku (en nyt muista nimeä) hänen kirjansa on mulla parhaillaan varauksessa. Haluan lukea kaiken, mitä hän kirjoittaa. Aivan uskomattoman hieno kirjailija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omppu, hienoa kuulla että olet ihastunut myös muihin Levyn kirjoihin. Hot Milk on nimenä todella kiehtova, se herättää jo itsessään kaikenlaisia mielikuvia.

      Poista
  3. Oi, pidän tästä suuresti. Hienosti kirjoitettu.:)

    VastaaPoista