Sivut
▼
sunnuntai 28. helmikuuta 2016
Lena Dunham: Sellainen tyttö
"Olen kertonut tuota tarinaa itselleni monina eri muunnelmina. Muistissani pyörii siitä useampi versio, vaikka todellisuudessa asiat tunnetusti tapahtuvat vain yhden kerran ja yhdellä tavalla. Tuon illan jälkeisenä päivänä jokainen yksityiskohta oli vielä tuore ja raikas (niin tuore ja raikas kuin mahdollista siihen nähden, että tapahtuma oli kyllästetty lämpimällä oluella, Xanaxin murusilla ja huolimattomasti annostellulla kokaiinilla). Parissa viikossa siitä oli tullut muisto, josta yritin kääntää katseeni pois, samaan tapaan kuin siitä kerrasta, kun käännyin kulmasta hautaustoimiston pihaan ja näin isoisäni avoimessa arkussa laivaston univormu yllään."
Olen Lena Dunhamin suhteen myöhäisherännäinen. Katsoin vasta aivan äskettäin Girls-sarjan ensimmäisen tuotantokauden, ja ihastuin välittömästi. Samoihin aikoihin kiersin erään kirjakaupan alennusmyyntejä, ja löysin Dunhamin Sellaisen tytön naurettavan halpaan hintaan. Kirja oli tietysti pakko ostaa, siitä huolimatta että sen kansi oli minusta hirveän ruma. (Sen sijaan Joana Avillezin piirroskuvitukset ovat ihastuttavia.)
Kirjan alaotsikko on kuvaavasti Nuoren naisen "opetuksia". Kirja on selvästi nuoren ihmisen kirjoittama, eikä se teeskentelekään olevansa muuta. Jotakin on elämän varrella opittu, mutta ei niin paljon, että oltaisiin valmiita. Dunham kirjoittaa rakkaudesta ja seksistä, opiskelusta, kuolemanpelosta, vanhemmistaan, ystävyydestä ja terapiasta. Ja itsestään, totta kai. Joitakin tällainen määrätietoinen oman napanöyhdän kaivelu varmaan ärsyttää, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmia napanöyhtäkirjallisuuden kanssa. Sellainen tyttö olikin minusta aivan mainio.
Dunham osaa olla hauska ja nokkela, mutta kokoelman parhaat tekstit ovat niitä, joissa hän on vakavimmillaan. Niitä, joissa käsitellään häpeää, pelkoa, rakkautta tai ristiriitaisia tilnateita, joihin ei osaa suhtautua. Juuri ristiriitaisten tilanteiden ja tunteiden kuvaajana Dunham on minusta parhaimmillaan.
Ihailen esimerkiksi sitä, kuinka tarkkanäköisesti Dunham kirjoittaa seksuaalisuudesta. Ei siis niinkään seksistä, vaan nimenomaan seksuaalisuudesta, ja siitä kuinka monimutkaista ja hämmentävää se voi olla. Dunhamin teksti on suorasukaista, paljastavaa, välillä kepeää, välillä kovin kipeää.Tai kepeyden viittaan naamioidusti kipeää. Dunham kirjoittaa siitä, miten seksi sekoittuu nuoren haluun olla hyväksytty ja "normaali". Kuinka epämiellyttävän seksin aikana saattaa rauhoitella itseään ajatuksella "näin aikuiset tekevät".
Sellainen tyttö on kokonaisuutena hiukan epätasainen, mutta viihdyin sen seurassa koko ajan. Dunham kirjoittaa nuoruudesta tavalla, joka saa muistamaan, millaista teini-ikäisen tai parikymppisen naisen elämä saattoi olla. Ei nostalgisesti vaan ihan oikeasti. Kaikkeen en samaistunut, mutta sekin mitä en itse ole kokenut, on tunnistettavaa.
"Minusta on uljasta ja rohkeaa uskoa, että oma elämäntarina on kertomisen arvoinen, etenkin kun kyse on naisen tarinasta."
Kirjan ovat lukeneet myös Sonja, Hanna, Krista, Maija, tuijata, Linnea ja Helmi K.
Lena Dunham: Sellainen tyttö. Nuoren naisen "opetuksia" (Not That Kind of Girl. A Young Woman Tells You What She's "Learned", 2014)
Suom. Lotta Sonninen
Kuvitus: Joana Avillez
Otava, 2014
Dunham on mukavan rehellinen, käsittääkseni Girlsissäkin on paljon omakohtaisia kokemuksia. Tämän kirjan aion ehdottomasti lukea.
VastaaPoistaNapanöyhtäkirjallisuus, kuinka osuva ja hauska termi :D
Henni, näin olen myös ymmärtänyt, että Dunham ammentaa paljon omista kokemuksistaan. Ja oikein onnistuneesti niin tekeekin. Toiset vain osaavat napanöyhdän kaivelun. :)
PoistaKuulostaa hyvältä napanöyhtäkirjallisuudelta! Lisäsin välittömästi lukulistalleni! :)
VastaaPoistaKiva kuulla, Elina. :) Minusta tämä oli erittäin antoisa.
PoistaTäällä myös yksi myöhäisherännäinen! Tv-sarja on menossa kolmannessa kaudessa ja kirja odottaa hyllyssä "sopivaa hetkeä". Elämässäni on nykyään selkeästi käännekohta "Ennen ja jälkeen Lena Dunhamin"...
VastaaPoistaMrs karlsson, mukava kuulla että meitä myöhäisheränneitä on enemmänkin. :) Eikä koskaan ole toisaalta liian myöhäistä löytää Dunhamia. Hyviä hetkiä kirjan parissa, kun sopiva hetki koittaa!
Poista