maanantai 12. toukokuuta 2014

Asta Honkamaa: Naisen maisema


"Jos minä päätän, tämä voi olla täyttä elämää. Kirjolohikiusaus voi olla täyttä elämää, ja totinen vanhus, ja ajoissa maksettu lasku. Täynnä elämää. Jokainen hetki yhtä yhtä täydellinen kuin joku toinenkin. Yhtä juhlaa!"

Millainen on naisen maisema? Asta Honkamaan runoissa se on liian korkat korot mukulakivillä, neljä tuntia kestäviä aamukahveja, joiden aikana kahvi vaihtuu viiniin ja soodaan. Se on siskonpedissä nukuttaja öitä ja iltoja joista muistetaan ainakin fuksian värisiksi maalatut huulet, vaikka mitään muuta ei muistettaisikaan.

Mutta tässä ei ole koko maisema. Naisen elämä on myös kohtuuttomia kyyneliä ja koko identiteetin lävistävää kipua. Se on haaveita ajasta, jolloin pelkää vähemmän. Se on vieras käsi alushousuissa ja nainen jota sattuu liikaa. Se on hetkiä, kun suusta tulee puheen sijaan huutoa.

Honkamaan runoissa naisen elämä on kaunis ja rujo – ruma ja herkkä. Jotkut runot ovat niin viehättäviä ja tunnelmallisia, että niiden ääreen haluaa jäädä huokailemaan. Toiset runot työntyvät epämiellyttävän lähelle.  Runoissa ja aurinkoa ja seitinohuita päiväkännejä ja

Minun raajani, minun rajani, minun eritteeni, 
minun luomeni, minun painajaiseni, ja minun aggressioni,
minun suruni, minun yksinäisyyteni.

Tunnelman lisäksi Honkamaa leikittelee runoissaan rytmillä ja muodolla. Osa runoista keinuu unelmoivassa rytmissä, osa nyrjäyttää rytmin sijoiltaan, ja jotkut runot lähestyvät muodoltaan suoraa proosaa. Muodoltaan kokoelma ei olekaan kovin yhtenäinen vaan pikemminkin repaleinen. Naiseuden teema kuitenkin liittää runot toisiinsa. Kokoelmassa on railakkuutta ja outoutta, joka vetosi minuun.

Kokonaisuutena pidin Naisen maisemasta erittäin paljon. Kiitos kustantamolle, joka tarjosi arvostelukappaleen luettavaksi.

"Kaikki on mahdollista,
kunhan silmistä vain heijastuu kaikki se viattomuus
joka täysi-ikäisen ihmisen silmistä on ylipäätään mahdollista heijastua."

Honkamaan runoja ovat lukeneet myös Jenni, Maria, Mari A., Booksy, hdcanis, Sanna ja kirsimaarit

Osallistun Naisen maisemalla Saran runohaasteeseen.

Asta Honkamaa: Naisen maisema.
Kansi - kannen kuva: Mika Tuominen - Joakim Pusenius
Books North, 2014

4 kommenttia:

  1. Kuulostaapa kiinnostavalta! Runous noin ylipäätään on vähän pelottavaa, mutta lisään heti lukulistalle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maukka, Honkamaan runoja ei ainakaan kannata pelätä! Aivan vaarattomia ovat, ja helposti lähestyttäviä. :) Suosittelen.

      Poista
  2. Tämä oli kiinnostavaa luettavaa. Luen runoja vähän ja nämä runot olivat aika konkreettsia, joten toimivat tällaiselle runottomalle lukijalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria a, minäkin uskaltaisin suositella Honkamaan runoja heille, jotka eivät paljon runoja lue. Runot ovat nimenomaan konkreettisia, mutta eivät kuitenkaan heppoisia. Tykkäsin.

      Poista